Sorsalintujen tilan kohentaminen SOTKA-hanke, ohjausryhmä 2025-2027

Tavoitteet ja tuotokset

Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen -hankkeen pääpaino on elinympäristöjensä suhteen vaativissa sorsalinnuissa, joiden kannat ovat taantuneet, mutta mukana on ollut myös uhanalaisen kanalintumme riekon elinympäristöjen kunnostamista. Sotka-hanke jakautuu osahankkeisiin, joissa elinympäristöjen kunnostamisen lisäksi selvitetään mahdollisuuksia taata pesimärauha linnuille arvokkailla lintuvesillä, kosteikoilla ja saaristossa tehokkaalla vieraspetojen pyynnillä. Muita osa-hankkeita ovat vesilintujen valtakunnallisen levähdysalueverkoston luominen sekä eri osa-alueiden vaikuttavuuden tutkimusperusteinen seuranta. Lisäksi Sotka-hanke tukee kansallisen ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.

SOTKA-kosteikot osahankkeessa perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja. Tavoitteena on 400 uutta kosteikkoa vuoteen 2030 mennessä. Toteuttajana Suomen Riistakeskus.

SOTKA-levähdysalueet osahankkeessa täydennetään linnuston rauhoitus- ja levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoisin toimintamallein. Tavoitteena on 150 syysmuuton aikaista levähdysaluetta vuoteen 2030 mennessä. Toteuttajana Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Finland.

HELMI-vieraspedot osahankkeessa luodaan ja käynnistetään vieraspetojen minkin ja supikoiran tehopyyntiin toimiva konsepti sekä saaristoon että mantereelle. Tavoitteena on 70 tehopyyntialuetta Helmi-ohjelman SPA-lintuvesikohteilla. Toteuttajana Suomen Riistakeskus ja Metsähallitus Eräpalvelut.

Saariston vieraspetopyyntiä kehitetään saaristolinnuston pesimämenestyksen kannalta vaikuttavammaksi Vaikuttavuutta saariston vieraspetopyynteihin-hankkeessa. Toteuttajana Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys.

Vieraspetopoiston vaikuttavuuden seurantaa tutkitaan Poistaa vai huijata-hankkeessa. Toteuttajana Turun yliopisto yhdessä HELMI-vieraspetohankkeen kanssa.

Sotka-hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannasta vastaavat Luonnonvarakeskus ja Turun Yliopisto.

Lähtökohdat

Sorsista vain sinisorsan kannankehitys on vakaa. Kaikilla muilla riistasorsilla kanta on laskusuunnassa. Myös ei-metsästettävillä sorsalinnuilla ja kosteikkolajeilla menee huonosti. Syynä tähän pidetään elinympäristöjen heikentymistä. Huolestuttavaa on etenkin poikastuoton hiipuminen. Suomi on vastuussa monen vesilintulajin Euroopan kannan poikastuotannosta, ja sitä myötä myös koko kannan kehityksestä. Jos nuoria lintuja ei saada siivilleen, ei pian ole aikuisiakaan.

Hyvä elinympäristö koostuu monesta tekijästä. Linnut tarvitsevat ruokaa, suojaa ja turvaa sekä hyvän pesimäpaikan. Nuoret linnut ja pesimäkauden uuvuttamat aikuiset tarvitsevat turvallisen paikan missä sulkia ja kerätä ravintoa syysmuuttoa varten.

Riistavesilintumme ovat elinympäristöjen vaatimusten suhteen erilaisia. Osa viihtyy rehevissä vesissä ja osa karummissa. Kaikille yhteistä on kuitenkin se, että poikasille pitää olla tarpeeksi selkärangattomia syötäväksi ja suojaa pedoilta.

Lisätietoja

• SOTKA-hanke