Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakenteen ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistaminen

Tavoitteet ja tuotokset

Uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat Rikosseuraamuslaitoksen esihenkilötyön vahvistaminen, virkarakenteen, tehtävänkuvien ja virkanimikkeiden selkiinnyttäminen, toimintatapojen yhdenmukaistaminen sekä seuraamuksen suorittajan tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen aikaisempaa paremmin.

Organisaatiouudistuksen edellyttämät laintasoiset muutokset koskisivat pääosin päätöksentekotoimivallan muutoksia. Virkarakenteesta, virkanimikkeistä ja erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää kehitettäisiin vastaamaan nykyajan koulutusjärjestelyjä sekä erityisesti turvaamaan Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuden saada riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa.

Rikosseuraamuslaitoksella tulisi olla mahdollisuus hankkia julkistaa valtaa sisältävien tehtävien järjestämisen osia yksityisiltä toimijoilta. Kyse olisi esimerkiksi päihdehuollon palveluista. Tällaiset järjestelyt edellyttävät lain säännöksiä, joissa säädetään myös hankinnan edellytyksistä.

Laintasoiset muutokset tehtäisiin pääosin Rikosseuraamuslaitoksesta annettuun lakiin, vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annettuun lakiin.

Uudistus olisi kustannusneutraali.

Lähtökohdat

Syyskuussa 2022 Rikosseuraamuslaitoksessa otettiin käyttöön neljän vastuualueen matriisiorganisaatio. Operatiiviselle vastuualueelle perustettiin rikosseuraamuskeskukset, jotka koostuvat vankiloista ja yhdyskuntaseuraamustoimistoista. Organisaatiouudistusta koskevan kokonaissuunnitelman mukaisesti uudistuksen toisen eli rikosseuraamuskeskustasoa koskevan vaiheen valmistelu käynnistettiin ensimmäisen vaiheen toteutuksen käynnistymisen jälkeen. Rikosseuraamuslaitoksessa tehdyn valmistelutyön ja esityksen pohjalta valmistelu on edennyt oikeusministeriössä tehtävään säädösvalmisteluun.

Rikosseuraamuslaitos ei saa palvelukseensa riittävästi koulutettuja vartijoita. Tilanteen on arvioitu vaikeutuvan edelleen. Koulutuksen järjestämistapoja ja esimerkiksi vartijan kelpoisuusvaatimuksia tulisi muuttaa vastaamaan sekä Rikosseuraamuslaitoksen tarpeita että yleistä koulutusjärjestelmää.

Tuomituille, vangeille ja tutkintavangeille suunnattujen toimintojen järjestämisessä Rikosseuraamuslaitoksen tulisi voida käyttää myös yleisen palvelujärjestelmän palveluita. Kyse on esi-merkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivien järjestöjen palveluista. Julkisen vallan käyttöön tai sitä lähellä olevan toiminnan hankkimiseksi yksityisiltä toimijoilta tarvitaan laintasoiset säännökset.