Suomen Nato-jäsenyydestä johtuvat puolustusministeriön hallinnonalan säädösmuutokset

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tehtävänä on valmistella havaitut puolustusministeriön toimialan lainsäädännön muutostarpeet
tarvittaessa hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä käsittelee eri kokonaisuuksiin liittyviä
säädösmuutostarpeita kiireellisyys- ja tärkeysjärjestyksessä.

Työryhmä tekee yhteistyötä muiden toimivaltaisten ministeriöiden kanssa.

Lähtökohdat

Tasavallan presidentti päätti 17.5.2022 valtioneuvoston esityksestä, että Suomi ilmoittaa Natolle kiinnostuksensa
käydä keskustelut Suomen liittymisestä Natoon. Tasavallan presidentti asetti valtuuskunnan
Suomen liittymisestä käytäviin keskusteluihin Naton ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Naton jäsenmaiden
valtionpäämiesten tehtyä asiaa koskevan päätöksen 29.6.2022 käytiin liittymiskeskustelut
4.7.2022 ja Suomen liittymispöytäkirja allekirjoitettiin 5.7.2022. Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen
jälkeen Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen ja liittymispöytäkirjan kansallinen ratifiointi Natomaissa
käynnistettiin.

Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen, kun kaikki Naton jäsenvaltiot
ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjan. Suomen jäsenyyden edellytyksenä on, että Suomen
on ratifioitava Pohjois-Atlantin sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Suomen liittymispöytäkirjalla.
Ratifiointi edellyttää hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Hallituksen esitys (HE
315/2022 vp) Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja
kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
annettiin eduskunnalle 5.12.2022.

Naton jäsenenä Suomen on liityttävä Naton muihin sopimuksiin 12 kuukauden kuluessa Suomen liittymiskirjan
tallettamisesta. Tällaisia sopimuksia ovat sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten
välillä niiden joukkojen asemasta (Nato SOFA), pöytäkirja Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesta
perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta (Pariisin pöytäkirja), sopimus teknisten
tietojen välittämistä puolustustarkoituksiin, sopimus puolustukseen liittyvien, patentoitavaksi
haettujen keksintöjen salassapidon vastavuoroiseksi turvaamiseksi, sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen
osapuolten välillä tietoturvallisuudesta sekä Pohjois-Atlantin osapuolten välinen sopimus
ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä. Eduskunnan hyväksyntää pyydetään kyseisille sopimuksille
ja niiden mahdollisesti edellyttämille lainsäädäntömuutoksille erillisillä hallituksen esityksillä.

Vaikka Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisestä ei johdu välitöntä tarvetta muuttaa lainsäädäntöä,
voi kuitenkin olla aiheellista arvioida ja tarvittaessa tarkistaa voimassa olevia säännöksiä.
Jäsenyyteen liittyvät mahdolliset kansalliset asiasisältöiset lainsäädäntötoimet on perusteltua toteuttaa
vaiheittain. Osa muutoksista voi olla tarpeen laajemmin kansainvälisen puolustusyhteistyön
mahdollistamiseksi ja sujuvoittamiseksi.