Pariisin pöytäkirjaa täydentävä sopimus

Tavoitteet ja tuotokset

SA-sopimus on sitova kansainvälinen sopimus. SA-sopimus täydentää Pariisin pöytäkirjaa, jossa määrätään mm. Naton strategisten johtoesikuntien oikeushenkilöllisyydestä sekä Naton kansainvälisten sotilasesikuntien ja niiden henkilöstön erioikeuksista ja vapauksista ulottamalla esimerkiksi Nato SOFAn maahantuloa, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan käyttöä, vahingonkorvausoikeutta, joukkojen turvallisuutta, hyödykkeiden ja palveluiden hankintaa, työntekijöitä, terveydenhuoltoa, veroja ja tulleja sekä ajoneuvoja koskevat määräykset sotilasesikuntiin ja niiden henkilöstöön. Pariisin pöytäkirjan sopimusmääräyksiä täydentävien määräysten lisäksi SA-sopimukseen sisältyy esimerkiksi tilojen ja kiinteistöjen käyttöä, koulutusta, lupia ja televiestintää koskevia määräyksiä.

Lähtökohdat

Suomi on osana Natoon liittymisen prosessia liittynyt Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta tehtyyn sopimukseen (Nato SOFA, SopS 23 ja 24/2024) ja Pariisin pöytäkirjaan huhtikuussa 2024. Pariisin pöytäkirjan mukaan pöytäkirjaa voidaan täydentää vastaanottajavaltion ja strategisen johtoesikunnan kahdenvälisellä sopimuksella.

Kesällä 2024 Naton puolustusministerit linjasivat ja huippukokous vahvisti Naton maavoimien johtoportaan (Multi Corps Land Component Command, MC LCC) sijoittamisen Suomeen. Naton MC LCC ja muut mahdollisesti Suomessa tulevaisuudessa toimivat Naton sotilasesikunnat ja muut sotilasorganisaatiot edellyttävät Pariisin pöytäkirjaa täydentävän sopimuksen (Supplementary Agreement, SA) tekemistä Naton strategisten johtoesikuntien, operaatiojohtoportaan johtoesikunnan (Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE) ja transformaatiojohtoportaan johtoesikunnan (Headquarters Supreme Allied Commander Transformation, HQ SACT), kanssa.