Sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Yhteistoimintaryhmän tehtävinä ovat yhteisten intressien tunnistaminen lainsäädännön ja valtakunnallisten sopimusten tulkinnoista, laatia esitys sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisen toimintaohjelmaksi, tehdä esityksiä tarpeellisista kehityshankkeista, sopimuspalokuntajärjestelmän vahvuuksien ja heikkouksien järjestelmällinen analysointi, käydä tarvittavaa vuoropuhelua kansallisella tasolla sopimuspalokuntatoimintaan vaikuttavien tahojen kanssa ja tehdä esityksiä sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi.

Tiivistelmä

Sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä toimii alustana sopimuspalokuntatoimintaan liittyvissä vuoropuheluissa ja kansallisissa kehittämistarpeissa.

Lähtökohdat

Pelastustoimen uudistushankkeen (2016-2018) sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen työryhmä pohti kansallisella tasolla sopimuspalokuntien kehittämisen tarpeita. Työryhmä päätyi esittämään valtakunnallista sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisverkoston perustamista. Esitys vastasi osaltaan työryhmälle annettuun tehtävään, jossa tuli tehdä esitys sopimuspalokuntatoiminnan ohjaukseksi ja kehittämiseksi valtakunta-, maakunta- ja paikallistasolla. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää sopimuspalokuntatoiminnan haasteet ja ratkaisuehdotusten esittäminen, aihealueeseen liittyvien käsitteiden yhdenmukaistamisesityksen tekeminen ja toimintaan liittyvät keskeisten säädösten sekä ohjeiden läpikäynti muutostarve-esityksineen. Työryhmään kuuluivat sisäministeriö, aluehallintovirasto, pelastuslaitokset, FSB - Finlands Svenska Brand-& Räddningsförbund, Suomen Sopimuspalokuntien liitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Kuntaliitto.

Lisäksi Marinin hallitusohjelmassa on linjattu: ”Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet.” Toimialalla on tunnistettu keskeisimmiksi haasteiksi yhteistoimintaedellytysten parantaminen sekä resurssien ja osaamisen kehittäminen. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, kuinka turvataan sopimuspalokuntatoiminta harvaan asutuilla alueilla. Harvaan asutun Suomen turvallisuuspalveluiden kannalta tähän on erityisesti panostettava.