Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen

Tavoitteet ja tuotokset

Uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU/2024/1275) edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa. Suunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet, joiden avulla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä ja saavutetaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parannuksille asetetut tavoitteet. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita. Suunnitelmassa on myös esitettävä toimet, joilla voidaan rahoittaa rakennusten energiatehokkuusremontteja, lisätä energiatehokkuuden osaamista ja koulutusta sekä huomioida haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet.

Suomen tulee toimittaa perusparannussuunnitelman luonnos EU-komissiolle viimeistään 31.12.2025. EU-komissio kommentoi suunnitelmaluonnosta kuuden kuukauden sisällä sen toimittamisesta, minkä jälkeen lopullinen suunnitelma on toimitettava komissiolle 31.12.2026 mennessä.

Ympäristöministeriö laatii perusparannussuunnitelman hankkeessa, jonka toteutuksessa ovat mukana Motiva ja VTT.

Suunnitelman laadinnassa kuullaan ja osallistetaan vahvasti sidosryhmiä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Hankkeen eri vaiheissa järjestetään sekä alueellisia työpajoja että julkisia kuulemisia. Kohde- ja sidosryhmien näkemyksiä suunnitelmaan haetaan myös avoimien Otakantaa.fi -kyselyiden kautta.

Perusparannussuunnitelma korvaa vuonna 2020 julkaistun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050.

Tiivistelmä

Hankkeessa laaditaan uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EU/2024/1275) edellyttämä kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, josta toimitetaan EU komissiolle luonnos 31.12.2025 mennessä ja komission kommenttien jälkeen lopullinen suunnitelma 31.12.2026.

Lähtökohdat

Uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU/2024/1275, 3. artikla ja liite II) edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa. Suunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet, joiden avulla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä ja saavutetaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parannuksille asetetut tavoitteet.

Perusparannussuunnitelma korvaa vuonna 2020 julkaistun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050.