Arvonimet

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Arvonimiä on käytössä 114. Niistä arvokkaimmat ovat valtioneuvos ja vuorineuvos.

Arvonimet myöntää tasavallan presidentti yleensä kaksi kertaa vuodessa: touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa.

Vuosittain arvonimiä myönnetään runsaat sata. Itsenäisyyden aikana arvonimiä on myönnetty yli 15 000 kappaletta. 

Syksyn 2025 arvonimet myönnetään tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina 28. marraskuuta.

Edellytykset arvonimen saamiselle

Yleisenä edellytyksenä arvonimen myöntämiselle on, että arvonimen saajan tulee olla erityisen ansioitunut, hyvämaineinen ja nuhteeton ja soveltua esitetyn arvonimen saajaksi.

Koska arvonimi on lain mukaan julkisen arvonannon osoitus, on sen katsottu edellyttävän, että arvonimen saaja on menestynyt poikkeuksellisen hyvin omalla työ- tai virkaurallaan tai elämäntyössään muuten. Lisäksi edellytetään yhteiskunnallisia ansioita. Ne voivat olla valtiollisia tai kunnallisia tai liittyä henkilön toimintaan esimerkiksi järjestöissä, vapaaehtoistyössä tai kirkon piirissä.

Arvonimiä koskevassa lainsäädännössä ei ole ikärajoituksia. Yleensä arvonimi myönnetään henkilölle, joka on jo täyttänyt 50 vuotta. Arvonimeä ei pääsääntöisesti myönnetä sinä kalenterivuonna, jolloin henkilö täyttää tasavuosia, koska halutaan korostaa arvonimien myöntämistä ansioiden perusteella.  

Arvonimen haltija voi menettää arvonimen, jos hänet tuomitaan yli yhden vuoden vankeusrangaistukseen.

Arvonimen hakeminen

Arvonimeä haetaan kirjallisesti verkkolomakkeella. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä. 

Kaikkiin esityksiin on sisällytettävä allekirjoitettu sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta sekä arvonimen saajan suostumus tietojen hankkimiseen viranomaisilta.

Haetun arvonimen on tarkoitus kuvata henkilön elämäntyötä, mikä osoitetaan hakemuksen perusteluissa. Arvonimeen ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimestä on maksettava vero.

Ohjeet arvonimen hakemiseksi

Allekirjoitettavien liitteiden lisäksi tarvitaan arvonimen saajan ansioluettelo sekä mahdolliset puoltolausunnot. Arvonimiesityksen liitteet liitetään tiedostoina verkkolomakkeelle. Palvelu edellyttää sähköistä tunnistautumista.

• Verkkolomake arvonimen hakemiseen
• Ohje menettelytavoista arvonimiasioissa
• Arvonimistä suoritettava vero
• Henkilötietojen käsittely arvonimiasioissa

Allekirjoitettavat liitteet

• Sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta
• Suostumus tietojen hankkimiseen

Arvonimiesityksen käsittely

Arvonimiasioiden käsittelyä varten valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimii arvonimilautakunta, joka arvioi arvonimiesitykset ja puoltaa esityksiä tasavallan presidentin hyväksyttäviksi, jos arvonimen myöntämisen yleisten edellytysten arvioidaan täyttyvän.

Lautakunnan esitykset valmistellaan valtioneuvoston kansliassa. Valtioneuvoston kanslia pyytää arvonimiesityksestä lausunnon oikeusrekisterikeskukselta, asianomaiselta aluehallintovirastolta ja poliisiviranomaiselta, verohallinnolta sekä muilta tarpeelliseksi katsomiltaan viranomaisilta ja tahoilta. Esitysten käsittely lausuntokierroksineen saattaa kestää yhdeksän kuukautta.

Arvonimilautakunta voi puoltaa tai olla puoltamatta esitystä. Se voi myös lykätä asian käsittelyä esimerkiksi lisäselvitysten saamiseksi tai ehdottaa, että esitetyn arvonimen sijasta myönnettäisiin jokin toinen haettavan henkilön ansioihin paremmin sopiva arvonimi.

Lautakuntakäsittelyn jälkeen pääministeri esittelee arvonimiesitykset tasavallan presidentille. Tasavallan presidentti päättää arvonimistä valtioneuvostossa presidentin esittelyssä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. 

Arvonimilautakunta käsittelee esityksiä yleensä kaksi kertaa vuodessa. Tasavallan presidentti myöntää arvonimiä arvonimilautakunnan käsittelyn jälkeen yleensä kaksi kertaa vuodessa touko-kesäkuussa sekä marras-joulukuussa.

Tasavallan presidentin päätökset arvonimistä ovat julkisia. Valtioneuvoston kanslia tiedottaa heti presidentin esittelyn jälkeen arvonimien saajat ja myönnetyt arvonimet. 

Yleisimmät ja harvinaisimmat arvonimet

Arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien vajaa 15 000. Arvonimiä on haettu naisille vähemmän kuin miehille, ja naisille niitä on myönnetty huomattavasti miehiä vähemmän.

Arvonimiä on käytössä 114. Yleensä esitetään jo olemassa olevaa nimeä, mutta myös uutta arvonimeä on mahdollista ehdottaa. Uusimmat käyttöön otetut arvonimet ovat eurooppaneuvos, kansainvälisen yhteistyön neuvos, hyvinvointineuvos, lääkehuoltoneuvos, pelastusneuvos, tapahtumaneuvos, varhaiskasvatusneuvos sekä hyvinvointipalveluneuvos (2024). 

Arvonimistä yleisin on talousneuvos, jota on myönnetty kaikkiaan 1843 kappaletta vuoden 2021 loppuun mennessä. Vuorineuvoksen arvonimeä on myönnetty 306 kappaletta ja kauppaneuvoksen arvonimeä 804 kappaletta (vuoden 2021 loppuun mennessä).

Harvinaisempia arvonimiä ovat esimerkiksi vuonna 1919 käyttöön otettu kamarineuvos (110 kappaletta), vuonna 1951 käyttöön otettu uittoneuvos (8 kappaletta) ja vuonna 1990 käyttöön otettu lehdistöneuvos (15 kappaletta).

Arvonimiä koskevat säädökset

Arvonimistä on säädetty laissa julkisista arvonannon osoituksista ja sen nojalla annetussa tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä.

Arvonimistä maksettavasta verosta on säädetty laissa arvonimistä suoritettavasta verosta. Lain 2 §:ssä on määritelty kunkin arvonimiryhmän vero. Veron määrä on alempi, jos henkilö on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon tai on siirtynyt sellaisesta eläkkeelle.

• Laki julkisen arvonannon osoituksista (1215/1999) | Finlex
• Asetus arvonimistä (381/2000) | Finlex
• Laki arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001) | Finlex

Lisätietoja arvonimiasioista: arvonimiasiat(at)gov.fi

Arvonimien kääntäminen muille kielille

Valtioneuvoston kanslia suosittaa, ettei suomalaisia arvonimiä käännetä muille kielille. Jos arvonimeä halutaan käyttää ulkomailla, siitä käytetään suomen- tai ruotsinkielistä muotoa ja tarvittaessa liitetään mukaan tieto, että kyseessä on suomalainen arvonimi (Finnish honorary title).

Virkojen ja organisaatioiden nimikkeet ovat hyvin kulttuurisidonnaisia, ja ne voidaan tuoda toiseen kieleen ja kulttuuriin vain selittämällä. Osa arvonimistä, kuten vuorineuvos, ei kerro suomen- tai ruotsinkielisellekään haltijansa työstä tai toiminnasta. Osa arvonimistä puolestaan on samanmuotoisia käytössä olevien virkanimikkeiden kanssa: asessori, hallitusneuvos, yli-insinööri. Vaikka virkanimikkeestä olisi sovittu käytettäväksi jotakin vieraskielistä vastinetta, sitä ei pidä käyttää arvonimen vastineena.

Lisätietoja käännöksistä: termineuvonta.vnk(at)gov.fi

Arvonimilautakunta

Arvonimilautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään yhdeksän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta. Arvonimilautakunnan nimittää tasavallan presidentti, ja lautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.

Puheenjohtaja

• pääministeri Petteri Orpo

Jäsenet 

• professori Laura Kolbe, 1.5.2024 - 30.4.2030
• kuvataiteilija, kuvataiteen tohtori Silja Rantanen, 1.5.2024 - 30.4.2030
• yhteiskuntat. lis. Markku Jalonen, 1.5.2024 - 30.4.2030
• kansanedustaja Timo Heinonen, 25.10.2024 - 24.10.2030
• ent. kuntayhtymän johtaja Riitta Luosujärvi, 25.10.2024 - 30.4.2030
• toimitusjohtaja Jyri Häkämies, 1.5.2021-30.4.2027
• VTM Lauri Kontro, 1.5.2021-30.4.2027
• alivaltiosihteeri Susanna Huovinen, 1.5.2021-30.4.2027

Sihteeri

• erityisasiantuntija Merja Saaritsa-Lantta

Pysyvä asiantuntija

• hallitusneuvos Arno Liukko