Arvonimet

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Arvonimiä on käytössä noin sata. Niistä arvokkaimmat ovat valtioneuvos ja vuorineuvos.

Arvonimet myöntää tasavallan presidentti yleensä kaksi kertaa vuodessa: touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa.

Arvonimilautakunta antaa arvonimiasioista lausuntonsa presidentille. Lautakunnan esitykset valmistellaan valtioneuvoston kansliassa. Esitysten käsittely lausuntokierroksineen saattaa kestää yhdeksän kuukautta. 

Arvonimen hakeminen

Arvonimeä haetaan kirjallisesti verkkolomakkeella. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä. 

Kaikkiin esityksiin on sisällytettävä allekirjoitettu sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta sekä arvonimen saajan suostumus tietojen hankkimiseen viranomaisilta (ks. alla olevat liitteet)

Haetun arvonimen on tarkoitus kuvata henkilön elämäntyötä, mikä osoitetaan hakemuksen perusteluissa. Arvonimeen ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimestä on maksettava vero.

• Verkkolomake arvonimen hakemiseen

Palvelu edellyttää sähköistä tunnistautumista.

Allekirjoitettavat liitteet

• Sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta
• Suostumus tietojen hankkimiseen

Allekirjoitettavien liitteiden lisäksi tarvitaan arvonimen saajan ansioluettelo sekä mahdolliset puoltolausunnot. Arvonimiesityksen liitteet liitetään tiedostoina verkkolomakkeelle.

Lisätietoa ja ohjeet

• Ohje menettelytavoista arvonimiasioissa
• Arvonimistä suoritettava vero

Yleisimmät ja harvinaisimmat arvonimet

Arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien vajaa 15 000. Arvonimiä on haettu naisille vähemmän kuin miehille, ja naisille niitä on myönnetty huomattavasti miehiä vähemmän.

Arvonimiä on käytössä 114. Yleensä esitetään jo olemassa olevaa nimeä, mutta myös uutta arvonimeä on mahdollista ehdottaa. Uusimmat käyttöön otetut arvonimet ovat eurooppaneuvos, kansainvälisen yhteistyön neuvos, hyvinvointineuvos, lääkehuoltoneuvos, pelastusneuvos, tapahtumaneuvos, varhaiskasvatusneuvos sekä hyvinvointipalveluneuvos (2024). 

Arvonimistä yleisin on talousneuvos, jota on myönnetty kaikkiaan 1843 kappaletta vuoden 2021 loppuun mennessä. Vuorineuvoksen arvonimeä on myönnetty 306 kappaletta ja kauppaneuvoksen arvonimeä 804 kappaletta (vuoden 2021 loppuun mennessä).

Harvinaisempia arvonimiä ovat esimerkiksi vuonna 1919 käyttöön otettu kamarineuvos (110 kappaletta), vuonna 1951 käyttöön otettu uittoneuvos (8 kappaletta) ja vuonna 1990 käyttöön otettu lehdistöneuvos (15 kappaletta).

Arvonimiä koskevat säädökset

Arvonimistä on säädetty laissa julkisista arvonannon osoituksista ja sen nojalla annetussa tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä.

Arvonimistä maksettavasta verosta on säädetty laissa arvonimistä suoritettavasta verosta. Lain 2 §:ssä on määritelty kunkin arvonimiryhmän vero. Veron määrä on alempi, jos henkilö on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon tai on siirtynyt sellaisesta eläkkeelle.

• Laki julkisen arvonannon osoituksista (1215/1999) | Finlex
• Asetus arvonimistä (381/2000) | Finlex
• Laki arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001) | Finlex

Lisätietoja arvonimiasioista: arvonimiasiat(at)gov.fi

Arvonimien kääntäminen muille kielille

Valtioneuvoston kanslia suosittaa, ettei suomalaisia arvonimiä käännetä muille kielille. Jos arvonimeä halutaan käyttää ulkomailla, siitä käytetään suomen- tai ruotsinkielistä muotoa ja tarvittaessa liitetään mukaan tieto, että kyseessä on suomalainen arvonimi (Finnish honorary title).

Virkojen ja organisaatioiden nimikkeet ovat hyvin kulttuurisidonnaisia, ja ne voidaan tuoda toiseen kieleen ja kulttuuriin vain selittämällä. Osa arvonimistä, kuten vuorineuvos, ei kerro suomen- tai ruotsinkielisellekään haltijansa työstä tai toiminnasta. Osa arvonimistä puolestaan on samanmuotoisia käytössä olevien virkanimikkeiden kanssa: asessori, hallitusneuvos, yli-insinööri. Vaikka virkanimikkeestä olisi sovittu käytettäväksi jotakin vieraskielistä vastinetta, sitä ei pidä käyttää arvonimen vastineena.

Lisätietoja käännöksistä: termineuvonta.vnk(at)gov.fi

Arvonimilautakunta

Arvonimilautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään yhdeksän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta. Arvonimilautakunnan nimittää tasavallan presidentti, ja lautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.

Puheenjohtaja

• pääministeri Petteri Orpo

Jäsenet 

• professori Laura Kolbe, 1.5.2024 - 30.4.2030
• kuvataiteilija, kuvataiteen tohtori Silja Rantanen, 1.5.2024 - 30.4.2030
• toimitusjohtaja Markku Jalonen, 1.5.2024 - 30.4.2030
• kansanedustaja Timo Heinonen, 25.10.2024 - 24.10.2030
• ent. kuntayhtymän johtaja Riitta Luosujärvi, 25.10.2024 - 30.4.2030
• toimitusjohtaja Jyri Häkämies, 1.5.2021-30.4.2027
• VTM Lauri Kontro, 1.5.2021-30.4.2027
• alivaltiosihteeri Susanna Huovinen, 1.5.2021-30.4.2027

Sihteeri

• erityisasiantuntija Merja Saaritsa-Lantta

Pysyvä asiantuntija

• hallitusneuvos Arno Liukko