Kansalliset merkkivuodet

Valtioneuvoston kanslian järjestämät kansalliset merkkivuodet näkyvät Suomessa ja maailmalla.

Juhlavuosia järjestetään erityisesti Suomen itsenäisyyden tasavuosien kunniaksi, mutta myös muita historiallisia tapahtumia muistetaan teemavuosin.

Itsenäisyyden tasavuosia juhlitaan laajemmin

Valtiollisen itsenäisyyden tasavuosia on ollut tapana viettää tavanomaista juhlallisemmin. Mukaan juhlintaan on kutsuttu kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät. Juhlien valmistelua varten on asetettu erityiset toimikunnat.

Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1957. Selvästi näyttävämmin vietettiin kuitenkin maamme 50-vuotisjuhlia vuonna 1967. Silloin perustettiin Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahasto, nykyinen Sitra. Seuraavia juhlavuosia vietettiin Suomen täyttäessä 60 ja 70 vuotta.

Vuonna 1992 järjestettiin näyttävät ja monia eri kansalaisryhmiä koskettaneet itsenäisyyden 75-vuotisjuhlallisuudet. Yksi juhlavuoden saavutuksista oli nykytaiteenmuseo Kiasman rakennuksen arkkitehtikilpailu. Suomen 80-vuotisjuhlavuoden huipennus pidettiin liki valmiissa Kiasmassa vuonna 1997. 

80- ja 90-vuotisjuhlavuodet järjestettiin valmisteltujen teemojen pohjalta eri kansalaisryhmiä tavoittaen, mutta neljännesvuosisadan juhliin verrattuna pienemmällä volyymilla. Voimia haluttiin säästää satavuotisjuhlaan. Molempina vuosina suomalaisia kutsuttiin itsenäisyyspäivän aaton Iloiseen Varttiin Itsenäiselle Suomelle, yhteiseen juhlahetkeen oman arjen keskellä.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta vietettiin vuonna 2017. Kaikkien aikojen laajinta juhlavuosiohjelmaa oli rakentamassa 800 000 ihmistä ja siihen liittyi 5 000 hanketta. Tapahtumia Suomessa ja maailmalla oli arviolta 170 000. Juhlavuoden teema oli Yhdessä.

Teemavuodet juhlistavat historiallisia tapahtumia

  • J.V. Snellman 200 vuotta -juhlahanke vuonna 2006 nosti esiin Snellmania ja hänen aikalaisiaan kansakunnan rakentajina. Vuosi myös rohkaisi suomalaisia tunnistamaan oman identiteettinsä.
  • Vuonna 2018 muisteltiin 100 vuotta aikaisemmin syttynyttä sisällissotaa. Muistovuosi 1918 -teema kokosi yhteen muistamiseen liittyviä sisältöjä ja tapahtumia. Hanke muistutti kansakunnan yhtenäistymisestä sodan jälkeen, mikä on ollut avain Suomen myöhemmälle menestykselle.
  • Suomen tasavaltainen hallitusmuoto, vuonna 1919 säädetty perustuslaki, täytti vuonna 2019 sata vuotta. Hallitusmuotoa juhlittiin erilaisin tapahtumin kesän ja syksyn aikana.
  • Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlaa vietettiin 2021–2022.