Hallituksen esitys STM/2021/166
« Valtioneuvoston yleisistunto 16.9.2021 13.00
Sosiaali- ja terveysministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
HE 129/2021Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Hanna Sarkkinen
Esittelijä
Neuvotteleva virkamies Eva Ojala, p. +358 295 163 201
Asia
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24 muuhun lakiin. Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen perhevapaauudistus. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla pannaan täytäntöön työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäivärahajärjestelmä kokonaan. Vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä ja molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin loppuraskaudesta raskausrahaa yhtäjaksoisesti 40 arkipäivältä. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoonottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempien vanhempainrahaoikeus määräytyisi pääsääntöisesti samoin perustein riippumatta perhemuodosta tai vanhemman sukupuolesta. Työsopimuslain perhevapaita koskeviin säännöksiin ehdotetaan tehtäväksi sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämät muutokset sekä työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanosta johtuvat muutokset. Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatusoikeuden alkaminen sidottaisiin lapsen ikään. Lisäksi oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi tietyin edellytyksin, vaikka lapsi olisi poissa varhaiskasvatuksesta vanhemman vanhempainvapaan johdosta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia. Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. Lisäksi useisiin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi terminologisia tai teknisiä muutoksia, jotka johtuvat sairausvakuutuslain vanhempainpäiväjärjestelmään tai työsopimuslain perhevapaisiin ehdotetuista muutoksista. Esitys liittyy vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Mom. 33.10.54., 33.10.57., 33.20.50., 33.20.52., 33.30.60. ja 33.80.40 Lakiehdotuksen taloudellisten vaikutusten arviointiin vaikuttaa se, miten vanhempien oletetaan käyttävän vanhempainpäivärahoja ja -vapaita jatkossa ja miten käyttö jakautuu perheessä vanhempien kesken. Uudistuksen arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja vuositasolla vajaa 80 milj. euroa. Uudistuksen verovaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän etuusmenojen ja lomituskustannusten muutosten johdosta noin 9 milj. euroa. Kuntien menojen arvioidaan alenevan kotihoidon tukikauden lyhentymisen johdosta 10 milj. euroa. Vakuutusmaksuilla rahoitettavien työtulovakuutuksen kustannusten arvioidaan kasvavan noin 80 milj. euroa, joka korottaisi työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,05 prosenttiyksikköä sekä palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua 0,05 prosenttiyksikköä. Maksukorotukset tulevat voimaan asteittain uudistuksen voimaantulon johdosta ja maksukorotusten arvioidaan kohdentuvan palkkasummajakauman mukaisesti eri sektoreille (yksityiselle sektorille 76 %, kuntatyönantajille 19 %, valtiolle 5 % ja seurakunnille 1 %). Etuusmenot, lomituskustannukset, verovaikutukset ja työnantajien maksukorotukset huomioiden uudistuksen arvioidaan lisäävän yksityisen sektorin työnantajien kustannuksia noin 36 milj. euroa ja valtion menoja noin 11 milj. euroa, mutta kuntien ja seurakuntien osalta kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Muutokset tulevat voimaan asteittain ja vuonna 2022 arvioidaan aiheutuvan vain vähäisiä menolisäyksiä.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen