Hallituksen esitys VM/2021/147

« Valtioneuvoston yleisistunto 27.9.2021 11.00

Valtiovarainministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022

HE 146/2021

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri
Annika Saarikko
Esittelijä
Sami Yläoutinen, Osastopäällikkö, budjettipäällikkö p.+35 8295530320
Asia
Talousarvioesityksen varsinaiset tulot ilman nettolainanottoa ovat 57,9 mrd. euroa, joista verotulojen osuus on 48,7 mrd. euroa. Verotulojen odotetaan kasvavan 9 % vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 mrd. euroa. Hallinnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti n. 2 % vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Talousarvioesitys on 6,9 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan lainanotolla. Talousarvion mukaisen valtionvelan arvioidaan vuoden 2022 lopulla nousevan 146 mrd. euroon eli n. 56 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 52,8 mrd. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 117 milj. euroa, minkä lisäksi vuodelle 2022 on varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021—2023. Hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä edelleen v. 2022 mahdollistaen 500 milj. euroa per vuosi kertaluonteisiin menoihin. Poikkeusolojen mekanismi sisältyy vuoden 2022 kehystasoon. Talousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 1,2 mrd. euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä) Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi. Vuodelle 2022 kohdistuvia määrärahalisäyksiä olisi n. 636 milj. euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Osuus on arviolta n. 0,9 mrd. euroa ja se ehdotetaan huomioitavaksi vuoden 2022 talousarviossa. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla. Liitteenä 1 olevassa muistiossa on todettu hallituksen neuvottelun 9.9.2021 jälkeen tehdyt, luonteeltaan tekniset muutokset ja tarkistukset.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2022
Vaikutukset
Verokertymää vahvistavat siirtohinnoittelu- ja korkovähennysrajoitussäännösten uudistaminen. Parafiinisen dieselin verotuen sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista jatketaan. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Tupakkaveroa korotetaan. Väylämaksun puolitusta sekä arpajaisveron alennusta jatketaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Verotuloja alentaa myös kotitalousvähennyksen määräaikainen korottaminen öljylämmityksestä luopumisen sekä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan sitä vastaavasti. Veroperustemuutosten nettovaikutus valtion verokertymään arvioidaan olevan vuositasolla n. -0,3 mrd. euroa v. 2022. Määrärahoja ehdotetaan 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatasoa laskevat mm. koronavirustilanteen terveysturvallisuuden menojen (-1,7 mrd. euroa), finanssisijoitusten (-0,6 mrd. euroa) ja suhdanneluonteisten menojen (-0,3 mrd. euroa) alentuminen. Vastaavasti menotasoa nostaa erityisesti hyvinvointialueiden joulukuulle 2022 kohdentuva vuoden 2023 rahoitus n. 0,9 mrd. euroa. Lisäksi vuoden 2022 menotasoa nostavat laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset (0,6 mrd. euroa), elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahat (0,6 mrd. euroa), sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen muutoskustannukset (0,2 mrd. euroa) sekä EU-maksujen kasvu (0,2 mrd. euroa). Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä v. 2022 on 2,4 % suhteessa BKT:hen ja julkisen velan BKT-suhteeksi arvioidaan 71,3 %.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen