Valtioneuvoston kirjelmä YM/2021/54

« Valtioneuvoston yleisistunto 30.9.2021 13.00

Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/842/EU sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021—2030 ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi (taakanjakoasetus) muuttamisesta

U 55/2021

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri
Krista Mikkonen
Esittelijä
Marjo Nummelin, Ympäristöneuvos p.+35 8295250227
Asia
Komissio antoi 14 päivänä heinäkuuta 2021 niin kutsutun 55-valmiuspaketin, joka koostuu 12 lainsäädäntöehdotuksesta, joista 11 annettiin 14 heinäkuuta 2021. Komission valmiuspaketin päämääränä on saavuttaa eurooppalaisen ilmastolain (2021/1119/EU) velvoite vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraalius EU:n tasolla. Yksi 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksista on komission ehdotus EU:n taakanjakoasetuksen (2018/842/EU) muuttamisesta (KOM/2021/555 lopullinen). Asetusta sovelletaan niihin päästöihin, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppadirektiivissä säädetyn päästökauppajärjestelmän tai maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskevan asetuksen soveltamisalaan. Näitä sektoreita ovat muun muassa liikenne- ja maataloussektori ja rakentaminen. Yhteensä EU:n taakanjakosektori vastaa 60 % EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Asetusehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on uudistaa taakanjakoasetusta siten, että vähintään 55 % päästövähennystavoite saavutetaan ja määrittää tasapainoinen ja asteittainen päästövähennyspolku ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite EU:n tasolla kiristyisi 40 %:iin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden maakohtaisia sitovia päästövähennysvelvoitteita muutettaisiin tämän tavoitteen mukaisesti. Komission esityksessä kiristettyjen päästövähennysvelvoitteiden vaihteluväli on 10 %:sta 50 %:iin. Jäsenvaltiokohtaisten päästövähennysvelvoitteiden määräytyminen on komission ehdotuksessa samankaltainen kuin voimassa olevassa taakanjakoasetuksessa. Kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään pääsääntöisesti suhteellisesti perustuen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin (BKT/asukas -kriteeri). Suomen velvoite nousee nykyisestä 39%:ista tasolle 50%. Toimeenpanon kustannustehokkuuden parantamiseksi ehdotus sisältää myös erilaisia, osin jo nykyisin käytössä olevia joustokeinoja, joita jäsenmailla on mahdollisuus käyttää velvoitteen saavuttamiseksi.
Esitys
Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen
Vaikutukset
Tiedonannossa komissio korostaa, että vähintään 55 %:n ilmastotavoitteen toimeenpano vuoteen 2030 mennessä toteuttaa myös tarpeellisen talouden, yhteiskunnan ja teollisuuden rakennemuutoksen, joka luo monia mahdollisuuksia. Lisäksi tiedonannossa korostetaan päästökehityksen ja talouden kasvun erkaantumista: vuoden 1990 jälkeen EU:n kokonaispäästöt ovat vähentyneet 24 %:lla samalla kun BKT on kasvanut yli 62 %:lla. Voimassaolevalla taakanjakoasetuksella ja komission ehdotuksella ei ole suoria budjettivaikutuksia jäsenvaltioille. Mahdolliset välilliset budjettivaikutukset syntyvät siten kansallisella tasolla ja kohdistuvat taakanjakoasetuksen soveltamisalan sektoreille. Kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun tueksi on tekeillä selvityksiä, jotka koskevat vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisen vaikutuksia Suomen kannalta.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen