Hallituksen esitys VM/2021/179

« Valtioneuvoston yleisistunto 4.11.2021 13.00

Valtiovarainministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisesta

HE 211/2021

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Sirpa Paatero

Esittelijä

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen, p. +35 8295530089

Asia

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain korkovähennysrajoitussäännöksiä, jotka koskevat tasevertailuun perustuvaa poikkeusta ja infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, jotka koskevat tulolähdejaon poistamisen johdosta käyttämättä jääneitä muun toiminnan tulolähteen vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja. Tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamisedellytyksiä ehdotetaan tiukennettaviksi siten, että poikkeuksen hyödyntämistä rajoitettaisiin tilanteessa, jossa merkittävän osuuden omistava taho on rahoittanut konsernia. Tällaisessa tilanteessa tasevertailun perusteena olevaa konsernitasetta oikaistaisiin siten, että osuudenomistajalta olevaa velkaa pidettäisiin tasevertailua tehtäessä omana pääomana. Merkittävänä omistusosuutena pidettäisiin 10 prosenttia. Lisäksi lakiin lisättäisiin vaatimus siitä, että tasevertailun perusteeksi otettavien verovelvollisen tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tulisi olla tilintarkastettuja. Pitkän aikavälin julkisina infrastruktuurihankkeina pidettäviä hankkeita koskevan säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että korkovähennysoikeuden rajoitusta ei sovellettaisi julkisiin infrastruktuuriyhteisöihin, jotka vastaavat julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta. Julkisina infrastruktuuriyhteisöinä pidettäisiin julkisyhteisön omistuksessa olevaa kiinteistöä, väylää tai muuta infrastruktuuria hallinnoivaa yhtiötä sekä kunta- ja hyvinvointiyhtymää. Korkovähennysrajoitusta koskevaan pykälään ehdotetaan myös täsmennystä siitä, että yhteisöt, joilta vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa tulolähdejaon uudistuksessa poistettiin muun toiminnan tulolähde, voivat tulevina vuosina vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteessä verovuonna 2019 kertyneet muun toiminnan tulolähteen vähentämättä jääneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot. Lisäksi säädettäisiin infrastruktuuripoikkeuksen soveltamisalaan kuuluville yhtiöille mahdollisuus vähentää ennen vuotta 2020 syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot vuosina 2020–2022. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Tasevertailuun perustuvaan poikkeukseen ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita ja muun toiminnan vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämistä elinkeinotoiminnan tulolähteessä koskevia muutoksia sovellettaisiin jo vuodelta 2020 toimitettavasta verotuksesta alkaen.

Esitys

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisesta (RV)

Vaikutukset

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET: Ehdotus rajoittaisi mahdollisuutta hyödyntää korkorajoitussäännöksen tasevertailuun perustuvaa poikkeusta. Täsmälleen ei voida yksilöidä mihin osaan tätä ns. tasevapautusta hyödyntäviä konserneja muutos koskisi. Jos oletetaan, että se koskisi niitä konserneja, jotka ovat pääomasijoittajaomisteisia eli noin kolmannes vuonna 2019 tasevapautusta vaatineista yrityksistä, yhteisöverotuotot lisääntyisivät n. 12 miljoonaa euroa. Tuoreen oikeuskäytännön perusteella on arvioitu, että tasevapautuksen piiriin tulisi lisää yrityksiä. Jos ehdotettu muutos koskisi puolta näistä yrityksistä, yhteisöverotuotot lisääntyisivät 6 miljoonalla eurolla. Yhteensä yhteisöverotuotot lisääntyisivät siten 18 miljoonaa euroa vuositasolla. Arvioihin liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Infrastruktuurihankkeita koskevien muutosten arvioidaan pienentävän yhteisöverotuottoja vuositasolla noin 7 miljoonaa euroa. Muun toiminnan vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämistä elinkeinotoiminnan tulolähteessä koskevilla muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää budjettivaikutusta vuonna 2022. VAIKUTUKSET VIRANOMAISTEN TOIMINTAAN: Tasevertailuun perustuvan poikkeuksen osalta muutosten arvioidaan lisäävän Verohallinnon hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista työtä. Muutokset vaikuttaisivat mm. veroilmoituslomakkeisiin, ohjeistuksiin, verovalvontaan ja tietojärjestelmiin. VAIKUTUKSET VEROVELVOLLISILLE: Tasevertailuun perustuvaa poikkeusta koskevien muutosten arvioidaan kohdistuvan konserneihin, jotka ovat olleet tasevapautuksen piirissä ja joilla on vieraan pääoman ehtoista rahoitusta omistajatahoilta. Ehdotuksen voidaan arvioida johtavan sopeutumisjärjestelyihin konserneissa. Riski siitä, että korkovähennysrajoituksella olisi kielteisiä vaikutuksia investointeihin, lisääntyisi hieman nykyisestä. Verovelvollisten hallinnollisen taakan arvioidaan myös lisääntyvän.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Päätökset ja niiden liitteet julkaistaan istuntojen jälkeen. Verkkosivustoilla julkaistavat aineistot eivät ole virallisia asiakirjoja.