Valtioneuvoston asetus STM/2022/106

Huumausainelain 3 §:n 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan määritellä kuluttajamarkkinoilta kielletyksi psykoaktiivisiksi aineiksi (KKP-aineiksi) sellaisia huumaantumistarkoituksessa käytettäviä aineita, jotka voivat olla terveydelle vaarallisia ja joista on tehty ilmoitus valvontaan ottamista varten EU:n neuvoston päätöksen mukaisesti tai jotka ovat tällaisen aineen paikkaisomeereja ja jotka eivät ole lääkeaineita eivätkä huumausaineita. Valtioneuvoston asetukseen liitettäisiin yhteensä 22 ainetta, jotka on katsottu tärkeäksi ottaa valvontaan kuluttajamarkkinoilta kiellettyinä psykoaktiivisina aineina. Eurooppalaiseen varhaisen varoituksen järjestelmään tulleiden ilmoitusten mukaan näitä aineita on havaittu päihdekäytössä eurooppalaisilla kuluttajamarkkinoilla. Nämä aineet eivät ole lääkkeitä eivätkä huumausaineita eikä niillä ole tiedossa olevia teollisia käyttötarkoituksia. Tämän lisäksi asetuksella esitetään poistettavaksi asetuksen liitteestä 6 ainetta, koska niiden lisäämistä valtioneuvoston asetukseen huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista esitetään samassa esittelyssä. Viidestä aineesta: butonitatseeni, etonitatsepyyni, fluonitatseeni, metodesnitatseeni ja protonitatseeni on tehty kansallinen haittojenarviointi ja kuudennen aineen eutylonin haitat on arvioinut Maailman terveysjärjestö WHO, jonka suosituksesta aine tullaan myöhemmin tänä vuonna liittämään myös kansainvälisesti valvonnassa olevien huumeiden joukkoon. Kansalliset asiantuntijat ovat kuitenkin nähneet tarpeelliseksi alkaa valvoa ainetta kansallisesti huumausaineena mahdollisimman pian. Asetuksen liitteen loppuun lisättäisiin valvovien viranomaisten ehdotuksesta maininta luetteloitujen aineiden suolamuotojen ja isomeerien kuulumisesta valvonnan piiriin. Luokiteltaessa näitä samoja aineita edelleen huumausaineiksi on näissä luetteloissa otettu isomeerit, suolamuodot ja vuoden 1961 yleissopimuksessa myös eetterit ja esterit valvonnan piiriin. Aineiden nimeämisessä ei ole yhtä kansainvälistä standardia ja merkitsemistavat vaihtelevat ja kehittyvät. Kansalliset asiantuntijat arvioivat tapauskohtaisesti jokaisen aineen suomenkielisen ja ruotsinkielisen merkitsemistavan esimerkiksi kansainvälisesti yleisimmäksi katsotun nimeämistavan mukaan. Tarvittaessa aineen nimeä saatetaan myös muuttaa, riippuen siitä mikä nimi tai merkitsemistapa vakiintuu käyttöön. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 8 päivänä elokuuta 2022.