Valtioneuvoston kirjelmä PLM/2022/61

« Valtioneuvoston yleisistunto 22.9.2022 13.00

Puolustusministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (väline Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi yhteishankintojen avulla

U 74/2022

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Antti Kaikkonen

Esittelijä

Hallitusneuvos Iikka Marttila, p. +358 295 140 038

Asia

Asetusehdotuksen (COM (2022) 349 final) mukaan jäsenvaltioita kannustettaisiin yhteishankintoihin EU:n talousarviosta rahoitetun erityisen lyhyen aikavälin välineen avulla. Välineen budjetti olisi 500 miljoonaa euroa vuosille 2023–2024 ja sitä rahoitettaisiin monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 liikkumavaroista sekä kehyksen erityisrahoitusvälineistä. Välineen tarkoituksena olisi ensisijaisesti näiden hankintojen kautta korvata Ukrainaan lähetetyn materiaaliavun luomia varastopuutteita jäsenmaissa sekä yhteishankintojen avulla edistää Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Esitys

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen (RV)

Vaikutukset

Yhteishankintojen avulla voidaan parantaa puolustusmateriaalin yhteentoimivuutta ja sotilaallista huoltovarmuutta sekä lisätä tehokuutta julkisten varojen käytössä. Suomi on kuitenkin monen muun jäsenmaan tavoin kasvattanut puolustus-materiaalin hankintabudjettiaan sekä käynnistänyt jo kansalliset hankintaprosessit. Kriittiset ja kiireelliset hankinnat kohdistuvat myös lähtökohtaisesti jo hallussa olevan puolustusmateriaalin määrälliseen lisäämiseen, mikä rajoittaa välineen alla toteuttavia yhteishankintamahdollisuuksia. Varojen käyttöönotto liikkumavaran ja erityisrahoitusvälineiden kautta lisää Suomen maksuja EU-talousarvioon laskennallisen osuuden (noin 1,77 %) mukaisesti. Tämä tarkoittaa budjetin sitoumuksina Suomelle noin 8,85 miljoonan euron lisäystä vuosien 2022-2024 aikana verrattuna tilanteeseen, jossa rahoitusta ei otettaisi käyttöön. Sitoumukset tulevat maksuun vuosina 2023-2027. Lisäksi vaikutuksia olisi rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 (EU:n yleinen hallinto). Hallintomenot kasvaisivat vuosina 2022-2027 yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Asetus ei edellytä voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Päätökset ja niiden liitteet julkaistaan istuntojen jälkeen. Verkkosivustoilla julkaistavat aineistot eivät ole virallisia asiakirjoja.