Hallituksen kertomus YM/2026/48

Valtioneuvosto antaa kalenterivuosittain ilmastolain (423/2022) 18 §:n mukaisen ilmastovuosikertomuksen eduskunnalle. Ensimmäisen kerran ilmastovuosikertomus annettiin vuonna 2019.

Ilmastovuosikertomuksella valtioneuvosto raportoi kalenterivuosittain eduskunnalle tiedot päästö- ja nielukehityksestä, arvioi toimien riittävyyttä seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden saavuttamisen edellyttämien lisätoimien tarvetta sekä tiedot keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi ilmastovuosikertomuksessa raportoidaan sopeutumissuunnitelmaan sisältyvien toimien riittävyydestä ja toteutumisesta.

Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna. Päästöt laskivat sekä päästökauppa- että taakanjakosektorilla, mutta taakanjakosektorin päästöt ylittivät Suomelle asetetun kiintiön. Maankäyttösektori oli nettopäästölähde.

Kansalliseen ilmastolakiin sisältyvän hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii lisätoimia kaikilla sektoreilla erityisesti maankäyttösektorilla. Politiikkatoimiskenaarion mukaan ilmastolain vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, kun huomioidaan hiilen talteenottoon perustuvat ratkaisut.

Suomi voi saavuttaa suunnitelluilla toimilla ja joustoilla taakanjakosektorin koko kauden 2021–2030 velvoitteen, vaikkakin vuoden 2030 päästötaso jää kyseisen vuoden päästökiintiötä korkeammaksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi voisi mahdollisesti saavuttaa kauden 2021–2025 LULUCF-velvoitteen, riippuen metsien vertailutasoon vuonna 2027 hyväksyttävistä korjauksista. Kauden 2026–2030 LULUCF-velvoitteiden saavuttaminen on epävarmaa.