Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan strategiset valinnat

Viime vaalikaudella toiminut parlamentaarinen TKI-työryhmä totesi, että Suomessa "on tärkeää tunnistaa kansalliset osaamisvahvuudet sekä yhteiskunnan ja yritysten valmiudet, vahvuudet, tarpeet ja osaaminen globaalien murrosten hyödyntämisessä. Tämän pohjalta voidaan muodostaa yhteiset kansalliset strategiset valinnat, jotka määrittävät kansallisia kehitystoimia sekä suuntaavat ja kokoavat voimavaroja." 

Hallitus vauhdittaa kestävää talouskasvua historiallisen suurilla lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten T&K-toimintaan. Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjattiin kesäkuussa 2024 aiemman parlamentaarisen työn pohjalta, että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan T&K-toiminnan strategisilla valinnoilla. 

Valintoja tehdään TKI-järjestelmässä koko ajan. Kansalliset valinnat tukevat yritysten, investointien, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tieteentekijöiden kaipaamaa pitkän aikajänteen näkymää. 

Valinnoilla pyritään kestävään kasvuun, tuottavuuteen ja uudistumiseen sekä vahvistamaan kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä. 

Nyt tehdään pitkällä aikajänteellä vaikuttavia valintoja, jotka selkeyttävät eri hallinnonaloille ja kentälle TKI-toiminnan kehittämisen ja suuntaamisen tarpeita. Mitä Suomi tarvitsee, missä meillä on vahvaa osaamista sekä missä TKI-toimintamme mahdollisuudet ovat. Tarkoitus on vahvistaa ja selkeyttää yhteistä kansallista TKI-politiikkaa, myös Suomesta ulospäin.

Strategiset valinnat: 

• Kokoavat ja suuntaavat julkisia ja yksityisiä voimavaroja. 
• Luovat yhteistyön puitteita. 
• Tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. 
• Tukevat TKI-toimijoiden ja sidosryhmien omaa päätöksentekoa, toiminnan ja rahoituksen suuntaamista sekä järjestelmän kehittämistä. 
• Tarjoavat yrityksille ja tutkijoille aiempaa pitkäjänteisemmän ja ennakoitavamman näkymän Suomen sitoutumisesta valittuihin painopisteisiin. 
• Tukevat TKI-toiminnan alueellista kehittämistä. 
• Viestivät eurooppalaisille ja kansainvälisille osaajille, yrityksille, investoijille ja kumppaneille suomalaisen osaamisen ja TKI-toiminnan vahvuusalueista.

Valintoja tunnistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla osallistavassa ja avoimessa prosessissa.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johdolla toimiva neuvoa-antava toimielin, joka kehittää hyvinvointia ja sivistystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kasvua ja kilpailukykyä tukevaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Pääministerin ja muiden ministerien lisäksi neuvostoon kuuluu muita jäseniä TKI-toimijakentältä, pysyviä asiantuntijoita ja neuvoston sihteeristö.

Neuvosto valmistelee valintoja hallituksen käyttöön kevään puoliväliriiheen sekä valintoja tukevan taustaraportin julkaistavaksi kesällä 2025.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä linjasi, että valintojen valmistelu toteutetaan uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla. Linjauksen mukaan prosessi toteutetaan avoimesti. Valintaprosessissa tunnistetaan globaalit muutoksen suunnat, vihreän siirtymän vaatimukset, kasvun edellytykset ja reunaehdot sekä määritellään strategiset valinnat ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehitystarpeet siten, että TKI-politiikkaa voidaan suunnata vihreää siirtymää edistävällä tavalla. Painopistevalintojen tulee perustua tutkittuun tietoon sekä systemaattisesti ja laajasti kerättyyn ajankohtaiseen tietopohjaan, jota päivitetään tarpeen mukaan.

Valinta-aihioita on valmisteltu ilmiölähtöisesti, ja muotoilussa pyritään yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuihin tai tavoitteisiin, joihin Suomessa löytyy osaamista.

Valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin tunnistamia vahvuuksia, TKI-järjestelmässä jo tehtyjä valintoja sekä ennakointityötä ja -aineistoja. Valmisteluvaiheessa on kuultu laajasti sidosryhmiä syksyllä 2024 ja uudestaan keväällä 2025. Eri hallinnonalat ja toimialat ovat toimittaneet laajasti aineistoa ja näkemyksiään valmistelun tueksi.

Valintojen raekoon tulee olla sellainen, että se tukee eri puolilla TKI-järjestelmää tehtävää päätöksentekoa ja sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset. Valinnoissa ei mennä toimiala- tai teknologiatasolle.

Valinnat kytkeytyvät toisiinsa ja ovat osittain limittäisiä. Vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden välille.

Käynnissä oleva prosessi tehdään ensimmäistä kertaa. Siitä opitaan ja sitä kehitetään jatkossa.  

Tutkimus- ja innovaationeuvosto seuraa toimintaympäristöä myös jatkossa. Valintojen tunnistaminen ja määrittely jatkuu tulevina vuosina tarpeen mukaan.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän työssä viime hallituskaudella esitettiin, että strategisten painopisteiden valinnat ja niihin johtava valmistelu toteutetaan uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla ja prosessi toteutetaan avoimesti. 

Valtion T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman lausuntokierroksella keväällä 2024 kysyttiin sidosryhmiltä TKI-politiikan strategisten valintojen tekemisestä (98 lausujaa). TIN:n keskeistä roolia prosessissa pidetään hyvänä. Strategisten valintojen tunnistaminen tärkeää tehdä osallistavassa ja avoimessa prosessissa.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on neuvoa-antava toimielin, jonka työtä hallituksen on mahdollista käyttää oman päätöksentekonsa tukena.

• Valtion talousarviosta päättää eduskunta.  
• T&K-lisärahoitukseen hallituskauden loppuun asti on varauduttu ns. kehysvarauksella. Vuodesta 2028 alkaen lisäyspäätökset tehdään seuraavalla vaalikaudella.  
• Valtion T&K-rahoituksen kohdentamisesta päätetään talousarvioiden ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä  
• Valintojen rahoitus liittyy T&K-rahoittajien ohjaukseen ja toimintaan.

Valinnoilla ei ohjata yksittäisiä tutkijoita eikä tutkimusaiheita. Valinnat pysyvät ilmiötasolla ja tunnistetuissa vahvuusalueissa ja tutkimustarpeissa. Niillä on tarkoitus osoittaa TKI-politiikan suuntaa: missä meillä on vahvuuksia, mihin Suomessa kannattaa pitkällä aikajänteellä esimerkiksi investoida, ja missä julkisia ja yksityisiä voimavaroja pyritään yhdistämään.

Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-rahoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. T&K-rahoituksessa noudatetaan parlamentaaristen linjausten mukaista kokonaisvaltaisuutta ja tasapainoa.

Valinnoilla ei ohjata yrityksiä, yritykset tekevät päätöksiä mm. omiin strategisiin linjauksiinsa perustuen. Valinnoilla on tarkoitus osoittaa TKI-politiikan suuntaa: missä meillä on vahvuuksia, mihin Suomessa kannattaa pitkällä aikajänteellä investoida, ja missä julkisia ja yksityisiä voimavaroja pyritään yhdistämään.

Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-rahoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. T&K-rahoituksessa noudatetaan parlamentaaristen linjausten mukaista kokonaisvaltaisuutta ja tasapainoa.

Valinnoissa ei mennä toimialatasolle, eivätkä ne ole yksityiskohtaisia. Niissä tarkastellaan asioita laaja-alaisesti. Niillä on tarkoitus osoittaa TKI-politiikan suuntaa: missä meillä on vahvuuksia, mihin Suomen ja Suomessa kannattaa pitkällä aikajänteellä satsata, ja missä julkisia ja yksityisiä voimavaroja pyritään yhdistämään.

Tieteen vapaus on Suomessa turvattu perustuslaissa. Kukin tutkimusrahoittaja valitsee mitä rahoittaa, on aina valinnut ja valitsee jatkossakin. Valintoja tehdään järjestelmässä koko ajan. Tärkein valinta tehdään siinä vaiheessa, kun tutkija valitsee itsenäisesti tutkimusaiheensa, aineiston ja metodit. Nyt tehtävät kansalliset valinnat tukevat yritysten, investointien, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tieteentekijöiden kaipaamaa pitkän aikajänteen näkymää teemoista ja asioista, joissa Suomessa on vahvuuksia.

Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-rahoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. T&K-rahoituksessa noudatetaan parlamentaaristen linjausten mukaista kokonaisvaltaisuutta ja tasapainoa.

Valintojen lähtökohtana on parlamentaarisen TKI-työryhmän työ, jossa tunnistettiin tarpeita muodostaa yhteisiä kansallisia strategisia valintoja, jotka määrittävät kansallisia kehitystoimia sekä suuntaavat ja kokoavat voimavaroja. Parlamentaarisessa työssä todettiin, että sitoutuminen pitkäjänteiseen, ennakoitavissa olevaan ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen T&K-rahoituksen tasoon edellyttää yhteisiä toimintapolitiikan periaatelinjauksia, jotka työryhmä määritteli.

Yksi kymmenestä periaatteesta on teknologia ja -toimialaneutraalius: Julkinen TKI-järjestelmä ei mikromanageroi eikä valitse voittavia yrityksiä, teknologioita tai toimialoja yksityiskohtaisella tasolla. Tukien suuntaamisessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon olemassa olevat vahvuudet sekä yhteiskunnan strategiset tavoitteet. Järjestelmä toimii alhaalta ylös periaatteella, jolloin julkinen TKI-rahoitus kanavoidaan tavoilla, joka mahdollistaa uusien ja yllättävienkin toimijoiden ja toimialojen nousun.

Strategisten valintojen aihioissa on tunnistettu niihin sisältyviä merkittäviä aloja, joilla tunnistetaan osaamista, kasvupotentiaalia ja/tai yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä linjasi, että strategisten painopisteiden valinnat ja niihin johtava valmistelu tehdään TIN:n johdolla avoimesti ja osallistaen. Sitoutuminen valintoihin on tärkeää.Tutkimus- ja yrityskenttä on päässyt jo osallistumaan syksyllä 2024 prosessiin ja pääsee osallistumaan uudelleen helmi-maaliskuussa 2025. Marraskuun sidosryhmäkyselyyn tuli 130 vastausta, ja sidosryhmätilaisuudessa oli kolmisensataa osallistujaa. Prosessin vuorovaikutus jatkuu syksyllä, kun valmistellaan valintojen jalkautusta. TKI-toimijakenttä on edustettuna myös tutkimus- ja innovaationeuvostossa.