Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa todetaan, että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategisilla valinnoilla. Kansallisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ja -toiminnan strategisia valintoja tehtiin vuonna 2025. Tutkimus- ja innovaationeuvosto linjasi valinnoista marraskuussa 2025.

Kansalliset strategiset valinnat ovat:

• data ja datapohjainen arvonluonti  
• murrosteknologiat  
• terveys ja hyvinvointi  
• ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus ja  
• turvallisuus, resilienssi ja puolustus. 

Lisäksi neuvosto linjasi kahdesta TKI-järjestelmän kehittämisen kärjestä, joita ovat TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen.  Kansallisen TKI-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi on kesäkuussa 2024 asetettu  yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisen TKI-yhteistyön vahvistaminen.

Valinnat antavat suuntaa TKI-toiminnan kehittämiselle

Kansallisilla TKI-politiikan ja -toiminnan strategisilla valinnoilla vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta.

Valinnat selkeyttävät eri hallinnonaloille ja toimijoille TKI-toiminnan kehittämisen ja suuntaamisen tarpeita. Tarkoitus on vahvistaa kansallista TKI-politiikkaa ja viestiä painopisteistämme myös aiempaa vahvemmin kansainvälisille kumppaneille. Valinnat vaikuttavat pitkällä aikajänteellä.

Viisi valintaa heijastavat globaaleja murroksia

Valinnoilla vastataan yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joihin Suomessa on osaamista. Valinnat kytkeytyvät toisiinsa ja ovat osittain limittäisiä. Vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden välille.

Data ja datapohjainen arvonluonti

Datojen ja niiden jakamisen merkitys TKI-toiminnalle ja yritysten kilpailukyvylle, viennille ja kasvulle on lisääntynyt. Yhteiskunta ja talous ovat siirtymässä datalähtöiseen, reaaliaikaiseen ja vahvasti tekoälyllä automatisoituun aikaan. Suomessa on laajoja julkisen ja yksityisen sektorin datavarantoja ja hyvät edellytykset lisätä niiden hyödyntämistä. Super- ja kvanttitietokoneet, tekoälyosaaminen, datanhallinnan ympäristöt, siirtoverkot sekä Suomen digitaalinen edelläkävijyys ovat vahvuuksia kansainvälisten osaajien, yritysten ja TKI-investointien houkuttelussa sekä kansainvälisessä TKI-yhteistyössä. Kasvupotentiaali ja mahdollisuudet tuottavuuden lisäämiseen ovat merkittäviä.

Murrosteknologiat

Murrokselliset teknologiat ovat kehittyviä tai täysin uusia teknologioita, jotka synnyttävät radikaaleja muutoksia yhteiskunnassa ja taloudessa. Suomen vahvuudet – esimerkiksi kyberturvallisuus, avaruusteknologiat, kvanttiteknologiat, tekoäly, puolijohteet (ml. sirut) sekä bio- ja geeniteknologiat – luovat pohjaa kansainväliselle kasvulle. Murrosteknologioiden kehittäminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä, strategista autonomiaa ja kansainvälisiä kumppanuuksia sekä asemaa globaalina TKI-toimijana.

Terveys ja hyvinvointi

TKI-toiminnalla pystytään edistämään terveyttä ja hyvinvointia, tukemaan alan yritysten liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia sekä hillitsemään julkisten palveluiden kustannusten kasvua. Terveys- ja hyvinvointiala kasvaa maailmanlaajuisesti nopeasti, mikä luo yrityksille globaaleja vienti- ja kasvumahdollisuuksia. Suomi voi nousta globaaliksi edelläkävijäksi esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyn, genomitiedon, yhdistetyn terveysdatan, ympäristöterveyden sekä terveysteknologian ja tekoälypohjaisten ratkaisujen yhteiskunnallisessa ja kaupallisessa hyödyntämisessä.

Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus

Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen edellyttävät Suomelta uudistumista, mutta samalla ne tarjoavat TKI-toiminnasta kumpuavan kilpailukyky- ja kasvumahdollisuuden. Uudistumisen ja kasvun mahdollisuudet liittyvät fossiilitalouden purkamiseen, energiasiirtymään, puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään, ilmasto- ja luontoratkaisuihin, kiertotalouteen, uusien materiaaliratkaisujen kehittämiseen sekä kestävään biotalouteen ja ruokatuotantoon ja -järjestelmään.

Suomalainen arktinen tutkimus sekä ilmakehä-, meri- ja avaruusosaaminen tarjoavat vahvan pohjan kansainvälisille TKI-kumppanuuksille ja strategiselle yhteistyölle arktisella alueella. Arktisen alueen olosuhteiden nopea muutos ja geopoliittinen tilanne korostavat sen merkitystä.

Turvallisuus, resilienssi ja puolustus

Globaalin toiminta- ja turvallisuusympäristön nopeutuvat muutokset sekä riskien kasautuminen vaativat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resilienssin vahvistamista TKI-toiminnan keinoin. Samaan aikaan puolustusmenot ovat globaalisti kasvussa, alan tuotekehitykseen investoidaan yhä enemmän ja TKI-toiminnan syklit kiihtyvät. TKI-toiminnalla voidaan entisestään nostaa puolustusteollisuuden jalostusarvoa sekä tukea maanpuolustuksen edellyttämän osaamis- ja innovaatiopohjan sekä puolustusteollisen ja -teknologisen perustan kehittämistä.

TKI-järjestelmän kehittämisen painopisteet

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on linjannut kahdesta kärjestä TKI-järjestelmän kehittämisessä. Näitä ovat TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen.

TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen

Tutkimuksessa ja yritystoiminnassa on pystyttävä ennakkoluulottomasti yhdistelemään ilmiöitä ja asioita, seuraamaan globaalia kehitystä ja markkinoita sekä tunnistamaan niistä syntyviä mahdollisuuksia. Sen vuoksi on tärkeää parantaa tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kykyä ottaa riskiä TKI-toiminnassa ja -yhteistyössä.

TKI-politiikassa ja julkisessa rahoituksessa on varmistettava, että mahdollistetaan uusien tutkimuksellisten avausten, luovien lähestymistapojen ja eri alojen yhdistelmien sekä radikaalien innovaatioiden syntyminen. TKI-politiikan ja julkisen rahoituksen lisäksi tarvitaan riskinottokykyä vahvistavaa johtamista ja toimintakulttuuria yrityksissä, korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa.

TKI-investointien houkuttelu Suomeen

Neljän prosentin T&K-menotavoitteen saavuttaminen pelkästään kotimaisten yritysten voimin on haastavaa. Suomen vetovoimaa TKI-investointien kohteena on parannettava. Tämä koskee sekä isoja ulkomaisia yrityksiä että Suomessa toimivia ja TKI-investointien sijoittumista harkitsevia yrityksiä.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö on edellytys osaajien ja yritysten houkuttelemiseksi Suomeen. On pyrittävä muodostamaan valituilla alueilla maailmanluokan TKI-ekosysteemejä, jotka ovat sekä laadultaan että kooltaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä. TKI-investointien houkuttelua on kehitettävä Suomen TKI-toiminnan ja osaamispohjan vahvuusalueilla.

Miksi strategisia valintoja on tehty?

Vaalikaudella 2019–2023 toiminut parlamentaarinen TKI-työryhmä totesi, että Suomessa ”on tärkeää tunnistaa kansalliset osaamisvahvuudet sekä yhteiskunnan ja yritysten valmiudet, vahvuudet, tarpeet ja osaaminen globaalien murrosten hyödyntämisessä. Tämän pohjalta voidaan muodostaa yhteiset kansalliset strategiset valinnat, jotka määrittävät kansallisia kehitystoimia sekä suuntaavat ja kokoavat voimavaroja."

Hallitus vauhdittaa kestävää talouskasvua historiallisen suurilla lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten T&K-toimintaan. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on neuvoa-antava toimielin, jonka työtä hallituksen on mahdollista käyttää oman päätöksentekonsa tukena.

Valintoja tehdään TKI-järjestelmässä koko ajan. Kansalliset valinnat tukevat yritysten, investointien, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tieteentekijöiden kaipaamaa pitkän aikajänteen näkymää.

Miten valintoja on valmisteltu?

Valmistelussa on hyödynnetty TKI-järjestelmän tunnistettuja vahvuuksia, ennakointityötä ja -aineistoja sekä esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoittamia TKI-toiminnan kärkiä. Valmistelu on tehty avoimessa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien, kuten rahoittajien, TKI-toimijoiden ja eri alojen edustajien kanssa.

Valintoja on tehty nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimus- ja innovaationeuvosto seuraa toimintaympäristöä myös jatkossa. Valintojen tunnistaminen ja määrittely jatkuu tulevina vuosina tarpeen mukaan.