Suositus viittomakielten käytöstä

Suosituksen taustaa

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä. Valtioneuvoston velvoite on huomioida viittomakielisten tarve saada tietoa nopeasti ja suoraan viranomaisilta tietyissä tilanteissa. Viittomakielten käyttäminen tiedottamisessa on tärkeää esimerkiksi silloin, kun tiedotetaan viittomakielisiä koskevasta asiasta tai esimerkiksi yhteiskuntaa koskevista uudistuksista. Kirjoitettu teksti ei korvaa viittomakieltä. Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttöön Kelan verkkotiedottamisessa (EOA 928/2015). 

Oikeusministeriön asettama viittomakielen yhteistyöryhmä käsittelee valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieliin liittyviä asioita ja varmistaa näin hyvää tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä. Lisäksi yhteistyöryhmä seuraa viittomakielilain toteutumista sekä lisää eri toimijoiden tietoisuutta lain sisällöistä ja soveltamisesta.

Valtioneuvostolla ei ole ollut yhteistä ohjeistusta viittomakielten käytöstä viestinnässä. Tämän suosituksen tarkoitus on asettaa ministeriöille yhtenäiset kriteerit viittomakielten käytölle viestinnässä. Suositus täydentää jo olemassa olevia valtioneuvoston viestintäsuosituksia, ja se koskee suomalaista sekä suomenruotsalaista viittomakieltä.

Kartoitus viittomakielten käyttäjistä Suomessa

Suomessa käytetään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomalaista viittomakieltä käyttää äidinkielenään noin 4 000–5 000 kuuroa tai huonokuuloista. Lisäksi sitä käyttää äidinkielenään, toisena kielenään tai vieraana kielenä noin 6 000–9 000 kuulevaa henkilöä.

Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on pitkään arvioitu olevan noin 300, joista puolet olisi kuuroja. Vuosina 2014–2015 tehdyssä kartoituksessa kuitenkin todettiin, että kuuroja kielenkäyttäjiä on noin 90 ja heistä suurin osa on iäkkäitä. Suomenruotsalainen viittomakieli onkin vakavasti uhanalainen kieli.

Suomen Kuurosokeat ry:n palveluiden piirissä on yhteensä noin 800 kuurosokeaa henkilöä (HE 294/2014 vp, s. 3.).

Suomalaisen viittomakielen käyttäjiä asuu tiettävästi tasaisesti ympäri maata. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjät asuvat pääsääntöisesti ruotsinkielisellä rannikkoalueella, lähinnä Pohjanmaan ja Uudenmaan maakunnissa. (Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017, s. 29–30.)

Viittomakielen käyttöä koskeva lainsäädäntö

Viittomakielilain (359/2015) mukaan viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakielisten mahdollisuutta käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.

Viittomakielilain lisäksi viittomakielisten oikeuksista säädetään useissa muissakin laeissa. Perustuslain 17 §:ssä säädetään mm. oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Siinä todetaan myös erikseen, että viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Useissa eri laeissa, mm. hallintolaissa (434/2003), puolestaan säädetään tulkkauksen järjestämisestä viittomakielisille. Oikeus viranomaisen järjestämään tulkkaukseen ja käännöksiin on keskeinen osa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia. Tulkkauksen järjestämisessä viittomakieltä käyttävälle noudatetaan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettua lakia (133/2010), jos viittomakieltä käyttävä ei saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muun lain nojalla.

Saavutettavuus

EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaan kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja. Direktiivi koskee mm. ministeriöiden verkkosivustojen sisältöjä ja sivustoille taltioituja ja sisällytettyjä videoita. Direktiivi ei koske suoria videolähetyksiä.

Digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen kuuluvat sekä tekninen että sisällöllinen saavutettavuus. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019. Esimerkiksi uusien tai perusteellisesti uudistettavien verkkosivustojen on noudatettava saavutettavuusvaatimuksia 23.9.2019 lähtien ja vanhojen verkkosivustojen 23.9.2020 lähtien.

Hallituksen esitys laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on annettu eduskunnalle 3.5.2018. Saavutettavuuden huomioimista ohjaavat tai velvoittavat myös monet muut lait (mm. hallintolaki, perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, kielilaki, hankintalaki).

Valtionhallinnon käytännöt viittomakielten käytössä

Suositusta varten kartoitettiin valtionhallinnon toimijoiden käytäntöjä viittomakielisessä viestinnässä. Viittomakielten käyttö on ollut ministeriöissä tapauskohtaista. Kirjallinen suositus on vain sisäministeriöllä. Suosituksessa ohjeistetaan kriisitilanteiden viestintää. Oikeusministeriön verkkosivuilta löytyy käännettynä suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle muun muassa viittomakielilaki, tietoa vaaleista ja tietosuojasta sekä videot kielellisistä oikeuksista.

Eduskunnassa viittomakielisiä huomioidaan tällä hetkellä seuraavasti: eduskunnan esittelyvideo on viitottu suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä, perustuslakiesite on käännetty suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle yhteistyössä oikeusministeriön kanssa ja eduskunnan kyselytunnit tulkataan suomalaiselle viittomakielelle (Yle TV1).

Kelan verkkosivustoa tuotetaan osittain molemmilla kotimaisilla viittomakielillä. Kela.fi:stä löytyy yli 100 videoklippiä, joissa kerrotaan perustiedot Kelan myöntämistä etuuksista ja niiden hakemisesta suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Vammaisten tulkkauspalvelun tiedotteet käännetään suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle.