Hyppää sisältöön

Ministeri Tytti Tuppuraisen puhe Eurooppa-foorumissa 27.8.2021

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 27.8.2021 11.18
Puhe

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen piti keynote-puheenvuoron Eurooppa-foorumissa Turussa perjantaina 27. elokuuta 2021. Puhe muutosvarauksin.

Oikeusvaltiokehitys Euroopassa ja maailmalla 


Ernest Hemingwayn esikoisromaanista ”Ja aurinko nousee” on eri tarkoituksiin kaapattu sattuvaa sitaattia: Kysyjä kysyy, kuinka ajauduit konkurssiin? Vastaus kuuluu: ensin asteittain, sitten yhtäkkiä. Kansainvälisessä yhteisössä universaalina pidetylle arvopohjalle on uhkaavasti käymässä juuri tällä tavoin. Uhattuna ovat demokratia, oikeusvaltio – ja perusoikeuksiin kuuluva tasa-arvo. Uhka ei ole kaukainen maantieteellisesti: se koskettaa Eurooppaa. Uhka ei ole kaukainen ajallisesti: perusoikeusperiaatteita haastetaan juuri nyt.

Vielä pari vuosikymmentä sitten demokratiaa pidettiin poliittisen järjestelmän ainoana kestävänä vaihtoehtona. Autoritaarisia järjestelmiä oli olemassa, mutta demokratian vetovoima vaikuttaisi niihinkin. Tänä päivänä sille tarjotaan aivan avoimesti vaihtoehtoja. Puhutaan suvereenista demokratiasta tai illiberaalista demokratiasta. Näissä vaihtoehdoissa vaaleja järjestetään. Vaalit eivät kuitenkaan saa olla avointa kilpailua ja ideologioiden kamppailua, vaan kansakuntien yksimielisyyden ilmaisemista, ennalta asetetun tuloksen vahvistamista. 

Vielä kymmenen vuotta sitten Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta, Istanbulin sopimus, oli merkkipaalu naisten ja miesten tasa-arvon tiellä. Nyt Istanbulin kokouksen isäntämaa Turkki on vetäytynyt sopimuksesta. Ja naapurimaassamme Venäjällä naisiin kohdistuva ns. lievä pahoinpitely on dekriminalisoitu. Naisten ja miesten tasa-arvon tilalle tarjotaan patriarkaatin perinteitä. 

Vielä joitakin vuosia sitten oikeusvaltioperiaate oli paitsi itseisarvo myös kiistämätön yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen perusta. Euroopan unionin sisämarkkinat edellyttivät oikeusvaltiota. Globaali kehitysideologia, joka perustui vuosikymmenten takaiseen ns. Washingtonin konsensukseen, painotti kestävän talouskehityksen edellyttävän korruption kitkemistä ja oikeusvaltion kiistatonta auktoriteettia. Vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassaan ”Capitalism Alone” ekonomisti Branko Milanovic toteaa tosiasian: kapitalismia on kahdenlaista: liberaaliin markkinatalouteen perustuvaa ja valtiojohtoiseen, poliittiseen ohjaukseen perustuvaa. Jälkimmäinen malli uskoo kestävänsä, vaikka korkean tason korruptio on siihen sisäänrakennettu ja luonnollinen piirre.
 
Hyvät kuulijat!

Oikeusvaltio on kansanvallan perusta. Historiallisesti oikeusvaltio on edeltänyt vakaan demokratian kehittymistä. 

Yleensä esimerkkinä on käytetty Englantia, jonka perusoikeuksia ja laillisuusperiaatetta alettiin kehittää jo keskiajalla ja jossa oikeusvaltioperiaate oli liki kiistaton vaiheessa, jossa äänioikeus kuului vain varakkaimmille miehille. 

Suomi on vähemmän tunnettu, mutta hyvä esimerkki. Vuonna 1919 Suomessa pidettiin vapaat ja rehelliset vaalit. Niihin sai osallistua myös SDP, vaikka puolueen johto oli suurelta osin syyllistynyt kapinaan edellisenä vuonna. Vaalit kuitenkin pidettiin, koska laki sanoi. Toki asiaan vaikuttivat sisä- ja ulkopoliittiset syyt, mutta silti laillisuusperiaate oli merkittävä tekijä.

Euroopan unionin perussopimuksessa oikeusvaltioperiaate tulee heti toisena artiklana, perustamisartiklan jälkeen. Periaate on olennainen paitsi Euroopassa asuvien perusoikeuksien turvaamiseksi, myös unionin poliittisen legitimiteetin turvaamiseksi. 

Oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen EU:n kautta saatavaan rahoitukseen liittyy luontevasti legitimiteettiin: kootessamme voimat yhteiseen taloudelliseen ponnistukseen on voitava luottaa siihen, että yhteisiä varoja käytetään sovittujen sääntöjen mukaisesti. Talouden näkökulmasta vielä tärkeämpää on, että EU:n sisämarkkinat perustuvat keskinäiseen luottamukseen siitä, että päätökset ja käytännöt kaikissa jäsenvaltioissa kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta. Yhdessä jäsenvaltiossa esiintyvät puutteet heijastuvat koko unioniin.

Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Jos luottamus toisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien ja oikeusvaltion toimintaan horjuu, rapautuu periaate ja siihen perustuva viranomaisten välinen oikeudellinen yhteistyö. Luottamuksen horjuminen vaikuttaa myös yritysten ja yksityisten toimintaan rajat ylittävissä tilanteissa.
 
Hyvät kuulijat!

Euroopan komissio, EU:n tuomioistuin, parlamentti ja neuvosto ovat nostaneet esille oikeusvaltio-ongelmat Puolassa ja Unkarissa. Näiden maiden toimiin puuttuminen on perusteltua. EU:n ns. vanhoilla jäsenmailla – jollaiseksi kai Suomikin lasketaan – ei kuitenkaan ole aihetta omahyväisyyteen. Oikeusvaltioperiaatetta tai perus- ja ihmisoikeuksia ei tule pitää itsestäänselvyyksinä. Yhteiskunnan muutokset edellyttävät entistä vahvempaa sitoutumista jatkuvaan työhön niiden noudattamisen varmistamiseksi ja yhteisen arvopohjan vahvistamiseksi.

Riippumaton oikeuslaitos on oikeusvaltion kulmakivi. Kansallisilla tuomioistuimilla on olennainen asema paitsi tehokkaan oikeussuojan varmistamisessa kansallisesti myös osana EU:n oikeusjärjestystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi esitti viime keväänä selvitystä siitä pystyvätkö Suomen tuomioistuimet toimimaan riippumattomasti kaikissa tilanteissa tulevaisuudessa. Hän katsoi tarpeelliseksi selvittää tuomioistuinten riippumattomuuden perustuslaillista ja lainsäädännöllistä vahvistamista. 

Tuomioistuinlaitoksen edustajana Kari Kuusiniemi ei tietenkään edes vihjannut mihinkään erityiseen uhkatekijään, eikä ole mitään syytä yrittää sellaista lukea rivien välistä. Hänen kannanottonsa pysyi yleisellä, periaatteellisella tasolla. Poliitikolla kannanotto voi olla – ja pitää olla – toisenlainen. On tunnistettava se tosiseikka, ettei oikeusvaltiota uhkaava poliittinen kehitys ole Suomessa mahdottomuus. 

Kun eduskunnan suuri valiokunta käsitteli EU:n varainkäytön sitomista oikeusvaltioperiaatteeseen, jätti suurin oppositiopuolue lausuntoon eriävän mielipiteen. Mielipidettä perusteltiin muun muassa eroilla kansallisissa oikeusvaltiokulttuureissa. On kuitenkin aihetta epäillä, ettei vieraiden kulttuurien kunnioitus ollut tässä perimmäinen syy, vaan kaiken takana oli myös itse oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistaminen. Kun tähän lisää vielä sen, että valtakunnansyyttäjän integriteettiä on toistuvasti muserrettu ja että tietynlaiset rikostuomiot eivät ole kaikissa puolueissa etenemisen este vaan pikemminkin noste, epäily tuntuu vielä aiheellisemmalta.

Olennainen osa oikeusvaltion turvaamista on, että myös me itse tarkastelemme omia järjestelmiämme kriittisesti ja panostamme niiden jatkuvaan kehittämiseen. Oikeusministeriössä käynnistetään tämän syksyn aikana pohdinta, kuinka kestävällä pohjalla oikeuslaitoksen riippumattomuus Suomessa on. Meidän tulee olla, ja me olemme, aivan samalla tavalla avoinna puolueettomille arvioille oikeusvaltion tilasta kuin muutkin. 
 
Hyvät kuulijat!

Demokratian säilyminen edellyttää oikeusvaltioperiaatteen turvaamista. Se edellyttää sananvapauden turvaamista. On huolestuttavaa, että tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus on kaventunut viime vuosina edelleen myös Euroopan sisällä. Puolassa käydään keskustelua medialaista, joka edellyttäisi tiedotusvälineiden kansallista enemmistöomistusta. Kun tähän yhdistetään se, että hallituspuolueen poliitikon johtama valtion energiayhtiö hankkii omistukseensa satamäärin nettisivustoja ja lehtiä, on syytä kiinnittää asiaan huomiota.

Valtion ja hallitsevan puolueen mediaotteen kiristäminen on vanhastaan tunnettu uhkatekijä. Sananvapaudelle on myös ei-valtiollisia uhkia. Heinäkuussa palkittu hollantilainen rikostoimittaja Peter de Vries kuoli lähietäisyydeltä ammuttujen luotien seurauksena. Vapaa media on demokraattisten yhteiskuntien perustan tukipilari, ja journalistit, vallan vahtikoirat, ovat toimivan yhteiskunnan raportoijina ja vartijoita. 

Uusi haaste vapaalle tiedonvälitykselle tulee paradoksaalisesti mediakanavien nopeasta kasvusta. Lehden perustaminen ei enää edellytä painatuskustannusten kattamista, koska toiminta voidaan tehdä kokonaan verkossa. Tiedonvälitys ei enää edellytä ammattitoimittajaa, vaan se voi tukeutua verkossa vapaasti liikkuvaan aineistoon. 

Periaatteessa kanavien vapautuminen on hyvä asia. Käytännössä kehitys on johtanut siihen, että salaliittoteorioilla ja valeuutisilla on iso merkitys monien tiedonsaannille. Monelle ihmiselle kaikki media on samanlaista – salaliittomielipide on yhtä arvokas kuin tarkistettu fakta. TV-tuottaja ja dokumentaristi Peter Pomerantsev on tiivistänyt asian seuraavasti: Jos ihmiset saadaan uskomaan, ettei mikään ole totta ja kaikki on mahdollista, ei sananvapaudella ole merkitystä.
 
Hyvät kuulijat!

Naisten ja miesten tasa-arvo on edellä sanottuun perussopimuksen toiseen artiklaan kirjattu perusoikeus. Tänä päivänä me tunnemme kauhua arvaillessamme, miten afganistanilaisten naisten ja tyttöjen elämä kurjistuu. Ongelmia on lähempänä, Turkissa ja Venäjällä, jossa naisiin kohdistuva väkivalta hyväksytään perheiden suojelemisen nimissä. Ja on aivan turha ulkoistaa ongelmaa – se ei ole islamiin liittyvä eikä Venäjän perinteisiin liittyvä. Myös EU-maissa on pyrkimyksiä saada unioni perääntymään sukupuolten tasa-arvoa koskevasta vakiintuneesta linjastaan. 

Poliitikot aloittavat tasa-arvon murentamisen julistautumalla antifeministeiksi. Samalla perheet ja perhearvot politisoidaan.

Oikeistopopulistiset puolueet eroavat monessa suhteessa toisistaan. Kaikille niille on kuitenkin yhteistä arkaaisten ja rajattujen sukupuoliroolien korostaminen. Naisille osoitetaan paikkansa. Sukupuoliagendaan liitetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kyseenalaistaminen.  Kaikella tällä pyritään luomaan kuvaa maailmasta, joka on täynnä uhkia ja vaaroja. Feministit uhkaavat perheitä, seksuaalivähemmistöt uhkaavat perheitä, sukupuoli-identiteetin moninaisuus uhkaa jopa jokaista ihmistä itseään. Identiteettipolitiikka ei ole suinkaan feminististä politiikkaa, vaan autoritaaris-konservatiivista politiikkaa.
 
Hyvät kuulijat!

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat eurooppalaisten yhteiskuntien perusta. Euroopan yhdentymishanke - rauhan, turvallisuuden, vakauden ja vaurauden takaaminen - perustuu näille arvoille. Arvomme kytkeytyvät eurooppalaisiin valtiosääntöperinteisiin, Euroopan unionin perussopimuksiin, EU:n perusoikeuskirjaan sekä yhteisiin kansainvälisiin velvoitteisiin. Ne ovat laki ja oikeus Euroopan unionissa.

EU:n perusoikeuskirja on perusoikeuksien turvaamisen ytimessä. Sen lisäksi, että se vahvistaa nykyiset kansalais-, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeutemme, se muodostaa myös tulevaisuuteen suuntautuvan perusoikeuskirjan. Sen toimeenpanoa on tehostettava sekä EU:n että kansallisella tasolla.

Kun unionin yhteistä arvopohjaa vahvistavat toimet kytketään toisiinsa, ne tukevat ja hyödyttävät toisiaan. Erilaiset oikeusvaltiotyökalupakin välineet mahdollistavat myös kattavan kokonaiskuvan muodostamisen demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien tilasta unionissa ja jäsenvaltioissa.

Komissio on tärkeä toimija EU:n oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa, ja komission käytettävä välineitään, kuten rikkomusmenettelyjä, aktiivisesti. On erityisesti syytä nostaa esille komission uusi vuosittainen oikeusvaltiokertomus, joka on pohjana neuvoston vuosittaisessa oikeusvaltioperiaatteen edistämistä ja turvaamista koskevassa vuoropuhelussa. Eurooppaministereiden yleisten asioiden neuvostossa keskustellaan sekä oikeusvaltion tilasta EU:ssa että kunkin yksittäisen jäsenvaltion tilanteesta.

Vakavimpia unionin arvojen rikkomista koskevia tilanteita varten on käytettävissä Euroopan unionista laaditun sopimuksen 7 artiklan mukainen menettely, joka on vireillä Puolaa ja Unkaria koskien. Kyseisten jäsenvaltioiden tilannetta tulee seurata. Menettelyjä tulee jatkaa niin kauan kuin on tarvis – ilman edistystä niitä ei tule päättää. 

Tuomioistuinkanava on tällaisissa poliittisesti herkissä asioissa tärkeä. Osallistuminen EU:n tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin on olennainen osa Suomen EU-poliittisten linjausten tukemista ja EU-vaikuttamista. Puolan ja Unkarin vietyä uuden oikeusvaltiomekanismin tuomioistuimen tutkittavaksi on Suomi tehnyt asiassa väliintulon vauhdittaakseen asian käsittelyä. 

EU:n yhteisten arvojen noudattamista tukevien välineiden soveltamista ja kehittämistä on lannistumatta jatkettava, jotta mahdollisia puutteita voidaan ennaltaehkäistä ja nykyisiä ja tulevia haasteita ratkaista. 

Oikeusvaltioperiaate on keskeinen myös unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikassa, jolla edistetään rauhaa, hyvinvointia ja vakautta Euroopassa. EU-jäsenyyden tavoittelu edellyttää kumppanimailta EU:n yhteisiin arvoihin sitoutumista. Koko unionin uuden laajentumismetodologian keskiössä on nimenomaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen.

Eurooppalaisen yhteistyön suojissa on kasvanut maailman onnellisimpia ja menestyneimpiä yhteiskuntia. Unioni ei ole muuttumaton monoliitti, vaan se kehittyy. Meidän tulee rakentaa tuleville sukupolville kestävämpää ja kestokykyisempää unionia, jonka ytimessä ovat edelleen oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja demokratia. Oikeusvaltioperiaatteen ylläpito vaatii määrätietoisuutta ja ennakointia. Se vaatii päättäjiltä arvojohtajuutta. Sen puolustajien on toimittava ajoissa ja päättäväisesti. Ja jos yksi askel ei ole riittävä, on otettava toinen.