Tiedustelulainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata kansallista turvallisuutta

Tiedustelua koskeva lainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata Suomen kansallista turvallisuutta. Uusien tiedustelutoimivaltuuksien tultua voimaan tiedonhankinta kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvista uhkista on tehostunut. Tiedustelulainsäädäntöä koskeva selonteko hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 16.12.

– Suomen turvallisuusympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa tiedustelulainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Uusiin ja monesta suunnasta ilmeneviin uhkiin varaudutaan myös jatkossa ajantasaisen lainsäädännön keinoin, joissa huomioidaan perustuslaista johtuvat edellytykset ja reunaehdot, kertoo sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape.

Tiedustelulla hankitaan tietoa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja ilmiöistä

Tiedustelutoiminta on suojelupoliisin toteuttamaa siviilitiedustelua ja Puolustusvoimien tiedusteluviranomaisten, pääesikunnan ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen, toteuttamaa sotilastiedustelua. Sillä hankitaan tietoa Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä tuetaan muun muassa valtion ylimmän johdon päätöksentekoa.

Selonteko sisältää selvityksen siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Siinä käydään myös läpi kehittämistarpeita, oikeusturvan toteutumista sekä muita asiakokonaisuuteen liittyviä relevantteja seikkoja. 

Tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan 1.6.2019. Lainsäädännön pääasiallinen tavoite on kansallisen turvallisuuden suojaaminen huomioiden sekä perustuslaista että Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset. 

Tiedustelulainsäädäntöä arvioidaan ja kehitetään koko ajan

Yhteiskunnan turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi on tärkeää toteuttaa aiempien valtioneuvoston selontekojen linjaukset tiedustelutoiminnasta sekä varmistaa lainsäädännön ajantasaisuus.

Säädöspohjaa tulee kehittää niin, että huomioidaan myös sellaiset toimintaympäristön muutokset, joita ei voida ennakoida, ja varmistetaan oikeusturvan toteutuminen ja tiedustelutoiminnan valvonnan ajantasaisuus. Strategista ohjaus- ja valvontatoimintaa tulee kehittää sekä varmistaa oikea-aikainen tiedon kulku valtion ylimmälle johdolle ja viranomaisille. 

Selonteolla toteutetaan pääministeri Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus antaa tiedustelulainsäädännöstä kokonaisvaltaisen selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä.

Lisätietoja:
kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape, sisäministeriö, p. 0295 488 235, [email protected]
lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström, puolustusministeriö, p. 0295 140 600, [email protected] 
lainsäädäntöneuvos Veli-Pekka Hautamäki, oikeusministeriö, p. 0295 150 292, [email protected]