Ulkomaalaislain muutosten yhteisvaikutuksia selvitettiin – monet suositelluista toimista valmisteilla

Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislakiin vuosina 2015–2019 tehdyillä muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan sekä lapsen edun toteutumiseen. Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia. Tutkijaryhmä luovutti raporttinsa 16.2. sisäministeri Maria Ohisalolle.

Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet hakijoiden asemaa, sillä ne näyttävät esimerkiksi lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Erilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän: Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu, eikä tilapäistä oleskelulupaa enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa tuettuna omaehtoisesti. Koska kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.

Tutkimuksessa todetaan, että monien muutosten myötä ulkomaalaislaki on muuttunut yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.

Havaintojen pohjalta tutkijat suosittelevat kymmentä toimenpidettä, joilla muun muassa parannettaisiin ilman oleskeluoikeutta maassa olevien asemaa, turvattaisiin lapsen edun toteutumista ja kehitettäisiin säädösvalmistelussa perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Toimenpidesuosituksiin kuuluvat myös keskeisten toimijoiden rahoituksen turvaaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Lisäksi suositellaan arvioimaan tarvetta ulkomaalaislain kokonaisuudistukselle.

– Perehdymme sisäministeriössä nyt tarkasti suosituksiin ja sovimme niiden pohjalta jatkotoimista. Tutkimus antaa meille arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.

– Näen tutkimuksessa esiin nousseet asiat pitkälti oikeusvaltiokysymyksinä: kyse on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, kuten oikeudesta elämään, perhe-elämään sekä oikeusturvaan. Näistä on huolehdittava. Suositukset tukevat myös työtä, jota on monilta osin jo laitettu vireille. Nyt on tärkeä saattaa tämä työ myös maaliin ja turvata ihmisten perusoikeuksien toteutuminen, Ohisalo jatkaa.

Varjoyhteiskunnan torjuminen ja lapsen edun toteutuminen ovat ajankohtaisia kehityskohteita

Sisäministeriössä on vuoden 2020 alusta kartoitettu keinoja ehkäistä kokonaisvaltaisesti niin sanotun varjoyhteiskunnan muodostumista. Tämä työ nivoutuu laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman päivitykseen, joka valmistuu alkuvuodesta 2021.

Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi. Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislakiin muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.

Myös Maahanmuuttovirastossa alaikäisiin liittyvää päätöksentekoa ja lapsen edun riittävää arviointia on pyritty tähänkin asti kehittämään, ja ne ovat jatkuvasti laillisuusvalvonnan kohteena.

Riittävillä resursseilla turvataan Maahanmuuttoviraston laadukas toiminta

Viime vuosina monet muutokset maahanmuuton suuntauksissa ja viranomaisten tehtävissä ovat vaikeuttaneet Maahanmuuttoviraston oikean resurssitason määrittämistä. Sisäministeriössä on käynnissä vuoden 2021 loppuun kestävä Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hanke, jonka tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttohallinto vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin.

– Nyt valmistunut tutkimus on jälleen hyvä osoitus siitä, että Maahanmuuttovirastolle on turvattava sen tarvitsemat voimavarat. Niiden riittävyys ja vakaus on välttämätöntä laadukkaan toiminnan kannalta. Käynnissä olevan hankkeen avulla saamme kattavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä Maahanmuuttovirasto tulevaisuudessa toimii ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii, sanoo ministeri Ohisalo.

Selvityksen tarve huomioitiin hallitusohjelmassa

Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Viime vuosina ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä.

Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimushankkeen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tutkijat tekivät työnsä itsenäisesti.

Lisätietoja:

osastopäällikkö Minna Hulkkonen, p. 0295 488 600, [email protected]
lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, p. 0295 488 215, [email protected] (tutkimushankkeen sisältö)
ministerin erityisavustaja Sameli Sivonen, p. 050 406 6855, [email protected] (ministeri Ohisalon haastattelupyynnöt)