Jäänmurtaja-aloite on Suomelle merkittävä teollisuuspoliittinen mahdollisuus

Suomi, Yhdysvallat ja Kanada julkaisivat 11.7.2024 kolmenvälisen julkilausuman (ICE) yhteistyöstä jäänmurtajien tuotannossa. Aloitteen julkistivat presidentit Alexander Stubb ja Joe Biden sekä pääministeri Justin Trudeau.

Aloitteessa Suomi, Kanada ja Yhdysvallat sitoutuvat yhteistyön syventämiseen laadukkaiden jäänmurtajien rakentamiseksi kussakin maassa jakamalla asiantuntemusta, tietoa ja osaamista. Aloitteen myötä Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemaansa Pohjois-Amerikan kriittisen infrastruktuurin hankintaketjussa.

ICE-aloite on Suomelle elinkeino-, työllisyys- ja teollisuuspoliittisesti merkittävä mahdollisuus. Työ- ja elinkeinoministeriö uskoo sopimuksen antavan pidemmällä aikavälillä vakaan piristysruiskeen suomalaiselle meriteollisuusklusterille ja sen johtaville telakoille. 

”Julkilausuman myötä Suomi saa mahdollisuuden tarjota huippuluokan arktista osaamistaan liittolaisten ja kumppaneidensa käyttöön konkreettisella tavalla. Samalla voimme vastata tehokkaasti yhteisiin kriittisiin tarpeisiimme arktisilla alueilla”, toteaa elinkeinoministeri Wille Rydman.

Seuraavaksi Suomi, Yhdysvallat ja Kanada aloittavat neuvottelut julkilausuman konkreettisesta toimeenpanosuunnitelmasta. Suomessa työ tehdään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä ulkoministeriön ja puolustusministeriön kanssa.

Suomella on vahva meriklusteri ja huippuluokan jäänmurtajaosaamista

Geopoliittisen tilanteen ja strategisen autonomian näkökulmasta on tärkeää, että Suomessa on jatkossakin elinvoimainen meriteollisuusklusteri. Suomen Nato-jäsenyys ja sen myötä lisääntynyt mahdollisuus kansainväliseen yhteistyöhön esimerkiksi jäänmurtajissa ja muissa erikoisaluksissa voi parantaa tuntuvasti suomalaisen meriteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kasvua.

”Suomen telakoiden tulevaisuus riippuu pääosin risteily- ja muiden matkustaja-alusmarkkinoiden kehityksestä. Geopoliittisen tilanteen vuoksi myös Suomen maailman terävintä kärkeä olevalle jäänmurtajaosaamiselle voi avautua aivan uusia mahdollisuuksia”, ministeri Rydman toteaa.

Aloitteen toteutuessa sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet voivat olla mittavia. Seuraavan vuosikymmenen aikana läntisten liittolais- ja kumppanimaiden tarvearvio on useita kymmeniä jäissä kulkevia viranomaisaluksia. Suomen meriteollisuuden rakentamiskapasiteetin arvioidaan myös olevan merkittävä seuraavan vuosikymmenen aikana.

Suomen arktisen osaamisen potentiaali ollut pitkään tiedossa Pohjois-Amerikassa

Suomen telakoiden potentiaalista jäänmurtajien toimittajana Pohjois-Amerikkaan on keskusteltu pitkään. Asia konkretisoitui erityisesti marraskuussa 2023 Helsingin telakan omistajavaihdoksen myötä. Suomen valtio ei ollut kaupassa osapuolena, mutta suhtautui järjestelyyn myönteisesti neuvottelujen alkuvaiheesta lähtien ja osallistui sitä koskeviin neuvotteluihin. Elinkeinoministeri Rydman osallistui omistajavaihdokseen myös neuvottelemalla Quebecin elinkeinoministeri Pierre Fitzgibbonin kanssa, ja on kaupan jälkeen tukenut jäänmurtajateollisuuteen liittyviä vientiponnisteluja. 
 
Suomen vahvaa meriteollisuus-, satama- ja laivanrakennusosaamista tuotiin esille maaliskuussa elinkeinoministeri Rydmanin Kanadan ja Yhdysvaltojen vierailulla. Matkalle osallistui myös 30 hengen yritysdelegaatio 20 eri yrityksestä ja yhteisöstä.

Lisätiedot:
alivaltiosihteeri Petri Peltonen,TEM, p. 050 62 663
elinkeinoministerin erityisavustaja Lassi Noponen, p. 050 407 6033

+++
Liite TEM:n tiedotteeseen (11.7.2024) kolmen valtion ICE Pact -julkilausumasta

Suomen meriteollisuusklusteri – yleiskatsaus

Meriklusteri on tärkeä Suomen kansantaloudelle ja ulkomaankaupalle. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n heinäkuussa 2023 julkaistun selvityksen mukaan kotimaisen meriteollisuuden ympärille on rakentunut elinvoimainen ekosysteemi.

Turun telakan merkitys suomalaiselle meriteollisuudelle on suuri, sillä yli puolet alan yrityksistä käy suoraa kauppaa sen kanssa. Meyer Turku on pitkälti keskittynyt uusia innovatiivisia ratkaisuja ja konsepteja omaavien suurten risteilijäalusten rakentamiseen. Myös Rauman telakkaa pyörittävän Rauma Marine Constructionsilla on keskeinen osa meriteollisuuden ekosysteemiä, ja yhtiöllä on keskeinen rooli puolustusvoimien hankinnoissa ja mm. jäänmurtajissa. 

Koronapandemian aiheuttamat vaikeudet meriteollisuuteen ovat miltei poistuneet, vaikkakin alushankkeiden korona-aikaiset rakentamissuunnitelmien viivästyttämiset ja myöhästymiset vaikuttavat edelleen. Myös Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan vaikutukset näkyvät yrityksissä edelleen. 

Yhteydet Pohjois-Amerikkaan tiivistyivät Helsingin telakan omistajavaihdoksen myötä, kun kanadalainen Davie Shipbuilding hankki telakan omistukseensa marraskuussa 2023. Yhtiö on erikoistunut raskaisiin jäänmurtajiin ja viranomaisaluksiin. 

FAKTALAATIKKO

• Suomi on maailman johtavia maita jäänmurtajien suunnittelussa, napaseutujen laivanrakennuksessa, jäätietoteknologiassa ja laivaston operoinnissa. Suomalaiset yritykset ovat suunnitelleet noin 80 prosenttia maailman jäänmurtajista, ja noin 60 prosenttia niistä on rakennettu suomalaisilla telakoilla.
• Suomi on ainoa maa maailmassa, joka tarjoaa jäänkestäviä tuotteita ja palveluja, jotka on luotu vankan ja kustannustehokkaan arvoketjun kautta. Se kattaa tutkimus- ja kehitystyön, koulutuksen, laivojen suunnittelun, insinöörityön, rakentamisen, operoinnin, ohjelmanhallinnan ja elinkaaren tukipalvelut.
• Helsingin, Rauman ja Turun telakat ylläpitävät alihankintatöillään merkittäviltä osin runsaan 1 100 suomalaista meriteollisuusalan yritystä. Nämä kolme suurinta telakkaa ovat vahvoja eri alueilla ja muodostavat perustan koko Suomen meriklusterin kehittymiselle. Työpaikkoja alalla on 30 000. Kaiken kaikkiaan alan liikevaihdoksi arvioidaan vuositasolla noin yhdeksän miljardia euroa.(Meriteollisuus ry:n vuonna 2021 tilaaman arvion mukaan. Lähde: Turun yliopisto – Brahea keskus).
• Suomalainen meriteollisuus toimii korostuneen laajan ja hiotun kumppanuus- ja alihankintaverkoston mallilla. ICE-yhteistyö avaisi parhaimmillaan teknologia-, järjestelmä- ja komponenttitoimittajille markkinoita myös USA:ssa ja Kanadassa rakennettaviin aluksiin ja telakoiden modernisointiin. Lisäksi yhteistyössä korostuisi todennäköisesti myös suunnitteluosaaminen sekä myös erilaiset teknologiaratkaisut.
• Kolmen valtion yhteistyö koskisi suomalaisten telakoiden ohella myös laajaa joukkoa muita Suomen meriteollisuusklusterin yrityksiä. Kaksi kolmasosaa suomalaisista meriteollisuusyrityksistä käy kauppaa suoraan telakoiden kanssa. Samalla ne ovat kokeneita toimijoita kansainvälisillä markkinoilla.