Kysely selvitti suomalaisten puunpolttotapoja
Puunpolttotapoja selvittänyt kysely osoittaa, että suomalaiset osaavat pääosin käyttää tulisijoja oikein, mutta myös parantamisen varaa on. Moni tulisijan käyttäjä tavoittelee liian voimakasta palamista, eivätkä kaikki käytä suositeltuja polttopuun latomis- ja lisäämistapoja.
Suomalaisten puunpolttotapoja selvittäneeseen kyselyyn saatiin 6 087 vastausta. Vastauksista 88 täytettiin yhdessä nuohoojan kanssa ja 5 999 itsenäisesti. Kysely toteutettiin tammikuussa 2024 ja sitä jaettiin sähköpostin, jäsenkirjeiden ja sosiaalisen median kautta.
Valtaosa kyselyn vastauksista koski varaavia takkoja. Noin viidennes vastauksista koski puukiukaita ja pieni osa kamiinoita ja kevyttakkoja. Muita tulisijatyyppejä ei ollut kyselyssä mukana.
Tulisijan käyttäjän tiedot ja taidot vaikuttavat merkittävästi puun pienpolton päästöihin. Kyselyn vastausten perusteella suomalaiset osaavat käyttää tulisijojaan pääasiassa oikein. Vastaajat kertoivat käyttävänsä kuivaa puuta ja saavansa tulen syttymään hyvin. Suuri osa vastaajista oli myös perehtynyt tulisijansa käyttöön. He olivat esimerkiksi lukeneet tulisijan käyttöohjeen tai saaneet opastusta nuohoojalta.
Osaamisessa huomattiin myös puutteita. Lähes puolet vastaajista kertoi polttavansa roskia sytykkeenä. Säädösten ja tulisijojen käyttöohjeiden mukaan roskia ei saisi polttaa tulisijassa lainkaan, mikä koskee niiden vähäistäkin käyttöä sytykkeenä. Jos tulisijassa polttaa roskia laajamittaisesti, muodostuu terveydelle haitallisia hiukkaisia ja kaasuja. Lisäksi roskien poltto voi vahingoittaa tulipesää tai hormia, sillä niitä ei ole suunniteltu roskien polttoon. Noin neljäsosa vastaajista kertoi, että palaminen tulipesässä oli erittäin voimakasta ja humisevaa. Humina on yleensä merkki liian nopeasta palamisesta, jossa muodostuu runsaasti päästöjä palamatta jääneestä aineksesta. Tavoiteltava palaminen on rauhallista ja tasaista.
Kyselyllä saatiin tärkeää tietoa siitä, millaista tietoa ja osaamista kansalaisilla on jo nyt puun polttotavoista. Puutteet vastaajien tiedoissa kuitenkin osoittavat, että hyviä polttotapoja koskevalle tiedolle on edelleen tarvetta.
Puunpolttotapakysely on tarkoitus toistaa tulevaisuudessa säännöllisin väliajoin. Näin saadaan tietoa siitä, muuttuvatko käyttötavat ajan kuluessa.
Kysely toteutettiin ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskus Syken, Itä-Suomen yliopiston ja Valtiokonttorin yhteistyönä.
Lisätietoja
Katja Ohtonen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 168
[email protected]