Hallituksen talousarvioesitys rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytyksistä.

Hallitus jatkaa hallitusohjelmansa mukaisesti hyvinvointivaltion rakentamista sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Budjettiriihessä päätettiin merkittävistä panostuksista kasvuun, ilmastoon ja työllisyyteen sekä hoito- ja palveluvelan purkamiseen. 

Onnistunut koronakriisin hoito ja oikein mitoitettu finanssipolitiikka ovat mahdollistaneet talouden nopean toipumisen kriisin aiheuttamista vahingoista. Talouden tuotantokapasiteetin suojaaminen ja kokonaiskysynnän tukeminen ovat mahdollistaneet kriisin jälkeisen nopean työllisyyskehityksen. Jotta myönteinen kehitys voi jatkua, hallitus pitää tärkeänä panostuksia tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja koulutukseen, määrätietoisen kasvupolitiikan jatkamista sekä investointiympäristön ennakoitavuutta. Myös investointiastetta on kyettävä nostamaan aktiivisen vero- ja elinkeinopolitiikan ja suotuisat kysyntänäkymät turvaavan talouspolitiikan keinoin.

Vuoden 2022 talousarvioesityksen loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Vuodelle 2022 ehdotettu määrärahataso on 3,3 miljardia euroa vähemmän kuin mitä on vuodelle 2021 budjetoitu mukaan lukien vuoden 2021 lisätalousarviot. 

Hallitus päätti menoista viime keväänä hyväksytyn valtiontalouden kehyksen puitteissa.

Budjettiriihessä sovittiin toimista, joilla varmistetaan, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on sopinut yhteensä n. 14-15Mt hiilidioksiditonnin päästövähennyksistä, jotka riittävät hiilineutraaliuden saavuttamiseen yhdessä myöhemmin hyväksyttävän maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman kanssa.

Merkittäviä panostuksia talouden uudistumiseen ja vihreään siirtymään

Kestävää talouskasvua ja vihreää siirtymää vauhditetaan lisäämällä energiatuen myöntövaltuutta 453 miljoonalla eurolla. Öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan yhteensä 35 miljoonan euron määrärahaa. Sähköautojen latausinfraverkoston laajentamista ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan yhteensä 23,3 miljoonaa euroa. 

Hallitus tukee tutkimus- ja kehittämistoimintaa verotuksessa tehtävällä 150 prosentin lisävähennyksellä vuosina 2022–2027. Lisävähennyksen voi tehdä sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat yrityksen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön. Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa myös kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.

Vihreän siirtymän tukemiseksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Muutokset saatetaan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen edellyttäen, että toimille on saatu tarvittava hyväksyntä EU:lta.

Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksen korvaamisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Kotitalousvähennystä ei saa, jos on saanut muuta avustusta vastaavaan työhön. Hallituksen tavoite on, että Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta tulevien tukien jälkeen muutostyöt voisivat jatkua kotitalousvähennyksen tukemana.

Sähköistämisen edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.

Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022. Tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa. 

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 573 miljoonan euron avustusvaltuutta, jossa on lisäystä 236 miljoonaa euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Suuria lisäyksiä kohdistuu muun muassa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys toimenpiteeseen (87,8 miljoonaa euroa) ja veturihankkeisiin (58 miljoonaa euroa).

Vuonna 2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Esimerkiksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset toteutetaan siten, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristy yleisen hinta- ja ansiotulokehityksen seurauksena. 

Hallitus linjasi budjettiriihen yhteydessä myös useista uusista verotoimista, joista osa tulee voimaan jo vuoden 2022 alusta. 

Uusilla veropäätöksillä tavoitellaan kestävää kasvua tukemalla vihreän siirtymän edellyttämiä investointeja sekä työllisyyttä. Lisäksi hallitus linjasi verokokonaisuudesta, jolla vahvistetaan julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla. Lisäverotuotot kertyvät veropohjaa tiivistävistä ja laajentavista toimista sekä verovälttelyn torjunnasta. Vuonna 2023 otetaan käyttöön muun muassa erillinen kaivosvero sekä henkilöiden arvonnousuvero, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.

Vauhditetaan investointeja ja rakennetaan kestävää kasvua: Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta yli miljardin euron panostukset vuoden 2022 talousarvioesityksessä

Suomen kestävän kasvun ohjelman painotus on uudistumisessa. Ohjelman painopisteitä ovat fossiilitaloudesta uusiutuviin luonnonvaroihin siirtyminen, digitalisaatio, sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiot. Kestävän kasvun ohjelman avulla edistämme koko Suomen talouden pääsemistä kansainvälisen vihreän ja digivetoisen kasvun vauhtiin. Ohjelman panostuksilla rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle, joka on kestävää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti.

Kestävän kasvun ohjelman kansallisesti linjatut yleiset tavoitteet ovat: kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä, tuottavuuskasvu, työllisyysasteen nosto, hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja tasa-arvon edistyminen. 

Vuoden 2022 talousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 1,2 miljardin euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä) elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi. Vuodelle 2022 kohdistuvia määrärahalisäyksiä on noin 636 miljoonaa euroa (kohdassa poimintoja talousarvioesityksestä on mainittu suurimmat kokonaisuudet).

Suurimmat vihreään siirtymään ja hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvät panostukset kohdistuvat:

• energiainfrastruktuuri-investointeihin
• investointeihin uuteen energiateknologiaan
• investointeihin vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen  
• teollisuuden prosessien sähköistämiseen.

Näitä varten energiatuen myöntövaltuuteen ehdotetaan yhteensä 453 miljoonan euron lisäystä. Öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan yhteensä 35 miljoonaa euroa määrärahaa. Sähköautojen latausinfraverkoston laajentamiseen ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan yhteensä 23,3 miljoonaa euroa.

Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville. Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa ja yritysten digitalouteen 7 miljoonaa euroa. Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi eri hallinnonaloilla ehdotetaan yhteensä 5,6 miljoonaa euroa ja kyberturvallisuuden tutkimusinvestointeihin ja harjoitustoimintaan 3 miljoonaa euroa. Mikroelektroniikan arvoketjuun ehdotetaan 14,7 miljoonan euron valtuutta. 

Työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseksi ja kestävän kasvun vauhdittamiseksi ehdotetaan pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon 83 miljoonaa euroa. Maailmanluokan automaatiota hyödyntävän digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi osaajien maahanmuuton tueksi ehdotetaan yhteensä 12 miljoonaa euroa. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän digitalisaatio-ohjelman kehittämiseen ehdotetaan 33 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan 15 miljoonaa euroa. Vihreää siirtymää tukevaan TKI-rahoituskokonaisuuteen ehdotetaan yhteensä 93 miljoonan euron valtuuslisäyksiä Suomen Akatemialle sekä Business Finlandille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseksi ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ehdotetaan 125 miljoonaa euroa.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen hyödyntämiseksi. Suomi toimitti komissiolle suunnitelmansa 27.5.2021. Komissio arvioi Suomen suunnitelmaa ja täytäntöönpanopäätös hyväksyttäneen EU-neuvostossa loka- tai marraskuussa 2021.    

Maksatukset EU:sta perustuvat suunnitelman etenemiseen ja kun siinä esitettyjen tavoitteiden on osoitettu toteutuneen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2022 talousarvioesitykseen sisältyvä arvio vuonna 2022 saatavista EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä maksuista on 355 miljoonaa euroa. Tuloarvio perustuu komission ehdotukseen maksuoletuksista. Elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavat tulot kertyvät hitaammin verrattuna määrärahojen käyttöön.

Hallituksen linjauksilla saavutetaan hiilineutraalisuus 2035

Hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä linjaukset, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliuteen 2035 vielä tarvittavat päästövähennykset toteutetaan päästökauppasektorilla ilmasto- ja energiastrategian ja taakanjakosektorilla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman puitteissa. 

Hallituksen linjauksilla on toteutettavissa n. 14-15Mt lisäpäästövähennykset vuoteen 2035 mennessä (taakanjakosektori n. 8,4Mt ja ilmasto- ja energiastrategia 6-7Mt). Suunnitelmat lähtevät lausuntokierrokselle syksyllä 2021.

Hallitus on sitoutunut toteuttamaan kansallisten ja EU:n ilmastotavoitteiden vaatimat päästövähennystoimet. Hallitus arvioi maaliskuussa 2022, nojautuen ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja Ilmastopaneelin arvioihin, ovatko päästövähennystavoitteet saavutettavissa KAISU-suunnitelmassa esitetyin toimin ja päättää tässä yhteydessä mahdollisesti tarvittavista sitovista taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotavoitteiden pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toimeenpanon tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalla vähennetään liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen ja jätteiden eli ns. taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraaliutta 2035 varten nykytoimiin nähden lisäisiä päästövähennyksiä tarvitaan 4-5 Mt. 

Liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla. Yhteensä tavoitellaan 1,2Mt päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä suhteessa nykytoimiskenaarioon.

Maatalouden päästöt jakautuvat maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla päästöjä vähennetään 0,4 Mt nykytoimiskenaarioon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.

Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Toimeenpannaan fossiilisen öljylämmityksen käytöstä luopuminen valtion ja kuntien kiinteistöissä 2024 mennessä. Viimeistellään ja toteutetaan öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma.

Kuntien öljylämmityksestä luopumiseen maksettavan tuen tuki-intensiteettiä korotetaan määräaikaisesti 2022-2024. Selvitetään tuen laajentaminen kuntayhtymiin.

Edistetään työkoneiden kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja sähköistymistä käynnissä olevan VN-TEAS -selvityksen pohjalta ja selvitetään sähkö- ja kaasukäyttöisten työkoneiden edellytyksiä ja tukea erityisesti maataloudessa.

Ilmasto- ja energiastrategia

Päästökauppasektorilla päästökaupan kiristäminen ja sovitut kotimaiset energiaverotuksen uudistukset ja kestävän kasvun ohjelman panostukset vievät kohti 6-7 Mt vähennyksiä.

Teollisuuden päästöjen vähentäminen toteutuu pääosin toimialojen vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanon pohjalta. Tiekarttojen toteuttaminen edellyttää vähähiilisiä investointeja tukevaa ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Hallitus myös vauhdittaa polttoon perustumattomien lämmöntuotantomuotojen kuten hukka- ja ympäristölämmön hyödyntämisen ja geotermisen lämmön käyttöönottoa.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta 

Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan noin 75 miljoonaa euron määrärahakohdennuksia vuodelle 2022. 

Avustuksiin sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämishankkeeseen ehdotetaan 1,5 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi ehdotetaan 6 miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin, jolla edistetään siirtymää vaihtoehtoisiin, vähähiilisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin ja tuodaan energiatehokkuushyötyjä liikenteeseen tukemalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja yleistymistä sekä niiden osuuden kasvua autokannassa. 

Liikenne- ja viestintävirastolle esitetään tiekartan esitysten toimeenpanoon 1 miljoonan euron määrärahaa.

Kuten aiemmin todettu, elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan 13,3 miljoonaa euroa infrastuktuuri-investointeihin, jotka edistävät vähäpäästöisen liikenteen kehittymistä. Tämä kohdennetaan avustusten kautta julkisen latausinfrastuktuurin ja kaasutankkausverkon parantamiseen. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti ehdotetaan 8,5 miljoonaa euroa avustuksiin asuinrakennusten ja 1,5 miljoonaa euroa työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 4 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2022. Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 40,9 miljoonan euron määrärahaa.

Hallitus päätti nopeavaikutteisista työllisyystoimista

Hallitus on linjannut budjettiriihessä toimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Hallitus keskittyy nopeavaikutteisiin toimiin, joilla vastataan työmarkkinoille syntyneeseen työvoimapulaan ja samalla toteutetaan työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton tiekartan mukaisia toimia.

Hallitus luo vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaistan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Maahanmuuttovirastolle osoitetaan tähän tarkoituksen 1 miljoonan euron lisäys vuodelle 2022. Lisäksi vahvistetaan määräaikaisesti maahanmuuttoprosessin henkilöstöresursseja ulkoasiainhallinnossa 1,6 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Hallitus laajentaa D-viisumin jo tällä hallituskaudella tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen.

Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton sekä kansainvälisten rekrytointien lisääntyessä pyritään turvaamaan Opetushallituksen tutkintojen tunnistamistoiminnon toimintakyky. Selvitetään mahdollisuuksia lisätä tutkinnon tai kelpoisuuden tunnustamispäätöksen saaneille henkilöille nopeaan pätevöitymiseen ja työllistymiseen tarvittavia täydentäviä opintoja ja kelpoisuuskokeiden suorittamismahdollisuuksia. Hallitus edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja verkostoitumista suomalaisten yritysten kanssa. Lisäksi selvitetään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen tukemista sekä keinoja työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton edistämiseksi oleskelulupaprosesseja yksinkertaistamalla.

Hallitus parantaa nuorten työllisyyden edellytyksiä ja korottaa opintotuen tulorajoja määräaikaisesti vuodeksi 2022. 

Hallituksen puoliväliriihessä sopimasta 110 miljoonan euron työllisyyskokonaisuudesta päätetään 15.2.2022 mennessä.

Hoito- ja palveluvelkaa puretaan, panostuksia ihmisten hyvinvointiin

Hallitus on sitoutunut edistämään ihmisten hyvinvointia ja hoitamaan koronakriisin aiheuttamaa hoito- ja palveluvelkaa.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdennetaan 125 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin kohdennetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 9 miljoonaa euroa.

Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitotakuuta koskevan hallituksen esityksen antamisen ajankohdasta päätetään lokakuun 2021 loppuun mennessä. Tätä varten vuodelle 2023 tehdään 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmassa jo olevan 45 miljoonan euron lisäksi.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suhdeluku on vuonna 2022 1/35 ja vuodesta 2024 eteenpäin 1/30. Uudistus aiheuttaa vuodesta 2022 alkaen 4,8 miljoonan euron lisäyksen kuntien valtionosuuteen, vuodesta 2024 alkaen kustannusvaikutus on 21,7 miljoonaa euroa.

Syksyllä 2022 voimaan tulevalla perhevapaauudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa. Uudessa mallissa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön, josta osa olisi mahdollista luovuttaa käytettäväksi toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Päivärahapäiviä voisi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Uudistuksen arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80 miljoonalla eurolla. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2022 noin 1 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2024 lukien noin 9 miljoonalla eurolla.

Jo aiemmin päätettyjen uudistusten (kuten 0,7 hoitajamitoitus, lastensuojelun jälkihuollon laajennus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki) voimaantulo ja rahoitus etenevät aikaisempien päätösten mukaisesti. Vuonna 2022 astuu voimaan suolistosyöpien seulontaohjelma, joka lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 10 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksen määrärahat 64,8 miljardia euroa

Vuodelle 2022 ehdotettava määrärahataso on 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa ja 3,3 miljardia euroa vähemmän kuin mitä on vuodelle 2021 budjetoitu mukaan lukien lisätalousarviot.

Määrärahataso laskee vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna erityisesti koronavirustilanteeseen liittyvien menojen vähentymisestä johtuen. Esimerkiksi koronavirustilanteen terveysturvallisuuden menot alenevat 1,7 miljardia euroa ja finanssisijoitukset alenevat 0,6 miljardia euroa. Suhdanneluonteiset menot, muun muassa työttömyysturvamenot, alenevat 0,3 miljardia euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Menotasoa sen sijaan nostaa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna erityisesti se, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta noin 0,9 miljardia euroa kohdentuu maksettavaksi jo joulukuussa 2022. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla. Lisäksi vuoden 2022 menotasoa nostavat laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset (0,7 miljardia euroa), sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen muutoskustannukset (0,2 miljardia euroa) sekä maksut Euroopan unionille (0,2 miljardia euroa).

Vuodelle 2022 kohdistuu koronavirustilanteeseen liittyviä määräaikaisia määrärahoja edelleen noin 0,4 miljardia euroa, muun muassa vuoden 2020 lisätalousarvioiden heijastusvaikutuksina.

Veropäätöksillä vahvistetaan julkista taloutta sekä tuetaan vihreää siirtymää, toimeliaisuutta ja sujuvaa arkea 

Hallitus toimeenpanee vuonna 2022 useita aiemmin sovittuja veropäätöksiä. Lisäksi se linjasi budjettiriihen yhteydessä uusista verotoimista, joista osa tulee voimaan jo vuoden 2022 alusta. Uusilla veropäätöksillä tavoitellaan kestävää kasvua tukemalla vihreän siirtymän edellyttämiä investointeja sekä työllisyyttä. Lisäksi hallitus linjasi verokokonaisuudesta, jolla vahvistetaan julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla. Lisäverotuotot kertyvät veropohjaa tiivistävistä ja laajentavista toimista sekä verovälttelyn torjunnasta.

Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2022 arvioidaan 57,9 miljardia euroa, josta 48,7 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu valtiovarainministeriön elokuun ennusteeseen. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan noin 8,1 prosenttia vuodelle 2021 budjetoituun verrattuna. Talouskasvun lisäksi verotulojen kasvua vauhdittaa jonkin verran verojen huojennettu maksujärjestely, jonka myötä verotuloja siirtyy kuluvalta vuodelta ensi vuoteen.

Ansiotuloverotus ei kiristy

Vuonna 2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti. 

Tupakkaveroa korotetaan 117 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana. Kehysriihessä sovitun mukaisesti turpeen verottoman käytön rajaa korotetaan 10 000 megawattituntiin. Muutos koskee kaikkia laitoksia. Lisäksi säädetään turpeen lattiahintamekanismista. Parafiinisen dieselin verotuen ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentämisiä jatketaan vuonna 2022, kuten aikaisemmin on päätetty. Väylämaksun puolitusta jatketaan. Arpajaisveroa alennetaan. 

Kestävää kasvua – tukea investointeihin kohti vihreää siirtymää

Hallitus vauhdittaa kestävää kasvua muun muassa tukemalla investointeja kestäviin energiaratkaisuihin ja vähäpäästöistä liikennettä. Uudet päätökset kohdistuvat niin yrityksiin kuin kotitalouksiin.

Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Muutokset saatetaan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen edellyttäen, että toimille on saatu tarvittava hyväksyntä EU:lta.

Liikenteessä käytetylle biokaasulle asetetaan vero. Biokaasun lämmityskäyttö on sen sijaan verotonta.

Kierrätysteollisuus siirretään teollisuuden sähköveroluokkaan vuoden 2022 alusta alkaen. Kalankasvatus sisällytetään maatalouden energiaveron palautukseen, jolloin sähkövero alenee teollisuuden sähköveroluokkaan edellyttäen, että toimelle saadaan tarvittava hyväksyntä EU:lta.

Sähköistämisen edistämiseksi vapautetaan täyssähköautot autoverosta ja korotetaan sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Muutos koskee vähäpäästöisiä hybridejä ja kaasulla kulkevia työsuhdeautoja. 

Jäteveron veropohjaa laajennetaan vuoden 2023 alusta alkaen. 

Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksen korvaamisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Lisäksi käynnistetään selvitys siitä, miten kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa myös muihin energiaremontteihin sekä taloyhtiön teettämiin remontteihin. 

Hallitus käynnistää TEAS-hankeen, jonka tavoitteena on kehittää elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi. 

Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko säädetään vähennyskelpoiseksi vuoden 2022 alusta alkaen.

Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.

Yritys voi tehdä vuosina 2022–2027 verotuksessa 150 prosentin lisävähennyksen sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat verovelvollisen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön.

Julkisilta infrastruktuurihankkeilta poistetaan korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset.

Osaavan työvoiman saatavuus, sujuvaa arkea ja toimeliaisuutta

Hallitus tavoittelee työllisyyden ja perheiden arjen paranemista myös verotuksen kautta.

Yli 60-vuotiaiden aikaisemmin sovittua korotettua työtulovähennystä korotetaan porrastetusti.

Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.

Perhevapaalla verovuoden aikana olleen työmatkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan vastaavasti kuin työttömillä. Muutos tulee voimaan vuoden 2023 alusta.

Koulutussetelin käyttöönottoa selvitetään. Kulttuuri- ja liikuntasetelien käyttöalan laajentamista muuhun harrastus- ja virkistystoimintaan tarkastellaan erillisen selvityksen pohjalta. 
 
Hallitus on asettanut työryhmän, joka selvittää kesäkuun 2022 loppuun mennessä mahdollisuudet käynnistää negatiivista tuloveroa ja työtulotukea koskeva kokeilu vuoden 2023 alusta. Hallitus tekee linjaukset kokeilusta kesällä 2022. 

Veropohjan laajentaminen ja tiivistäminen sekä aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen

Hallitus on sopinut uusista verotoimenpiteistä, joilla vahvistetaan julkista taloutta vuositasolla yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Uudet päätökset tulevat voimaan vuosina 2022 ja 2023. Myöhemmin voimaan tulevien muutosten yksityiskohdat täsmentyvät valmistelun yhteydessä.

Suomen veropohjan turvaamiseksi luonnollisten henkilöiden myyntivoittojen verotusoikeutta laajennetaan tilanteissa, joissa henkilö muuttaa ulkomaille. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan aggressiivisen verosuunnittelun välttämiseksi  rajaamalla tasevapautuksen soveltumista vuoden 2022 alusta alkaen siten, että säännöstöllä voidaan tehokkaasti estää verotettavan tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle pääomasijoitusrakenteissa.

Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. 

Otetaan vuonna 2023 käyttöön kaivosvero kaivostoiminnan sähköveron korotuksen sijaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille. Kaivosveron uudistamisen rinnalla uudistetaan kaivoslakia sovitun aikataulun mukaisesti.

Metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan vuoden 2022 alusta alkaen. 

Käynnistetään valmistelu, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Ensi vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Toisessa vaiheessa valmistellaan veromalli, jolla terveysperusteisen veron veropohjaa laajennetaan terveysperusteisesti myös muihin tuoteryhmiin.

Lisäksi siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan vuoden 2022 alusta siten, että sitä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa.

Budjettitalouden alijäämä 6,9 miljardia euroa

Valtion budjettitalouden alijäämä pienenee 4,8 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon. Alijäämän pienenemiseen vaikuttaa määrärahatason alenemisen ohella verotulojen kasvu, jota talouden elpyminen vauhdittaa. Talousarvioesitys vuodelle 2022 on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. 

Ilman sitä teknistä asiaa, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta osa maksetaan jo joulukuussa 2022, alijäämä olisi noin 0,9 miljardia euroa alempi. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla. 

Talousarvioesitykseen sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tuloja 355 miljoonaa euroa ja menoja 636 miljoonaa euroa. Tuloja on budjetoitu vähemmän kuin menoja, sillä maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tulojen ja menojen epäsuhta kasvattaa alijäämää vuoden 2022 talousarvioesityksessä 281 miljoonalla eurolla. 

Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.

Kuntatalous

Kuntien valtionapuihin ehdotetaan 13,0 miljardia euroa, mikä on noin 1 miljardi euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisen talousarviossa. Alenema aiheutuu pääsääntöisesti siitä, ettei vuodelle 2022 ole budjetoitu vastaavia määräaikaisia koronatukia kuin vuodelle 2021.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan vuodelle 2022 hieman alle 8 miljardia euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 280 miljoonalla eurolla. Kasvua selittävät ennen kaikkea hallituksen kevään 2021 kehysriihessä päättämä 246 miljoonan euron erillinen valtionosuuden korotus sekä vuoden 2022 indeksikorotus, joka on noin 188 miljoonaa euroa. Kuntien uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuuksia vuonna 2022 vajaalla 120 miljoonalla eurolla.

Lapsibudjetointia pilotoidaan talousarvioesityksessä

Lapsibudjetointia pilotoidaan vuoden 2022 talousarvioesityksessä hallituksen aiemmin päättämällä tavalla. Kokonaisuus sisältää eri hallinnonalojen lapsi-ikäluokkaan kohdistuvia määrärahoja kuvaavan osuuden lisäksi verotusta koskevan tarkastelun. Lapsibudjetointi vakiinnutetaan osaksi valtion talousarvioesitystä vuodesta 2023 lähtien.

Vuoden 2022 talousarvioesityksestä suoraan lapsiin tai lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja on eri pääluokkien lakisääteiset ja harkinnanvaraiset toimet huomioiden yhteensä noin 7 miljardia euroa. Näistä hieman alle 2,7 miljardia euroa on laskennallisesti arvioitu olevan lapsi-ikäryhmään kohdistuvaa peruspalvelujen valtionosuutta. Ikäluokkakohtaisen määrärahatason ja sen muutosten lisäksi lapsi-ikäluokkaan kohdistuu painopistealueita, joihin on kohdennettu erillisrahoitusta. Niistä keskeisin on yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistamiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen kohdennettu rahoitus. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä mainittujen toimien erillisrahoituksen määrä on noin 378 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus sisältyy edellä kuvattuun määrärahatarkasteluun (noin 7 miljardia euroa).

Talousarvioesityksen lapsibudjetointia koskevan pilotin lisäksi toteutetaan poikkihallinnollinen lapsivaikutusten arviointi ensi vuoden aikana osana lapsistrategian toimeenpanoa. Lisäksi kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden toteumatietojen seurannan kehittämistä, kuten myös kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden oman lapsibudjetointityön kehittämistä ja toimeenpanon tukea edistetään erillisellä selvityshankkeella vuoden 2022 loppuun mennessä.

Tiede, koulutus ja kulttuuri luovat kestävää kasvua

Valtion t&k-rahoitusvolyymiksi arvioidaan noin 2,4 miljardia euroa vuonna 2022.

Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy budjettiriihessä päätetty 40 miljoonan euron lisävaltuus vuodelle 2022 sekä kestävän kasvun ohjelman mukainen 40,5 miljoonan euron lisäys valtuuteen. Valtuuden taso vuodelle 2023 linjataan kehysriihessä keväällä 2022. 

Aiemmin sovitun mukaisesti perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa rahoitetaan ensi vuonna 60 miljoonalla eurolla ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa 80 miljoonalla. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja vahvistetaan yhteensä 20 miljoonalla. Ammatillisen koulutuksen opettajia ja ohjaajia palkataan lisää 70 miljoonan euron lisärahoituksella. Kaikille koulutusasteille tehdään tämän lisäksi normaalit indeksitarkastukset. 

Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan osoitetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta ehdotetaan nostettavaksi 20 miljoonaan euroon vuonna 2022. 

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan 65 miljoonalla eurolla. 

Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 15 miljoonaa euroa. 

Hallitus käynnistää lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla mittavan koulutuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatushankkeen. Hankkeen toimeenpanosta vastaa opetushallitus ja siihen on käytettävissä noin 4 miljoonaa euroa hallituskauden aikana.

Kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ehdotetaan 14 miljoonaa euroa.

Luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 7,5 miljoonaa euroa. Pääomitukseen varatun rahoituksen loppuosa ratkaistaan tulevissa talousarvioprosesseissa.

Yksityisen kopioinnin hyvitykseen suunnattaan 4 miljoonaa euroa, jonka avulla turvataan Kopioston ja AVEKin tuki kulttuurille ja luoville aloille.

Poimintoja

Poliisin määrärahoja on vaalikauden aikana lisätty huomattavasti hallitusohjelmassa linjattua enemmän. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä poliisitoimen toimintamenot ovat korkeammalla tasolla kuin vuonna 2021. 

Poliisin määrärahat ohjataan hallitusohjelman mukaisesti siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan. Määrärahat kohdennetaan niin, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan

Hallitus vahvistaa Maahanmuuttoviraston resursseja. Työperäisen maahanmuuton ja hakemuskäsittelyn sujuvoittamiseksi viraston sähköistä asiointia automaation keinoin helpotetaan ja nopeutetaan.

Maailmanluokan automaatiota hyödyntävän digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi osaajien maahanmuuton tueksi ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta yhteensä 12 miljoonaa euroa muun muassa Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan lisäksi 5,5 miljoonan euron lisäystä henkilöstöresurssien turvaamiseen.

Talousarvioesityksen mukainen vuoden 2022 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä. Hallitus varautuu nostamaan pakolaiskiintiötä Afganistanin tilanteesta johtuen. Pakolaiskiintiötä ja sen rahoitusta tarkastellaan talousarvioesityksen täydennyksen tai lisätalousarvioesitysten yhteydessä.

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 15 miljoonan euron valtuutta uusiin laivahankkeisiin.

Hallitus sitoutuu turvaamaan vuonna 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet 31.8.2022 asti. Jatkossa tavoitellaan siirtymistä markkinaehtoiseen liikenteeseen.

Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi eri hallinnonaloille ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta yhteensä 5,6 miljoonaa euroa.

Oikeudenkäyntien suullisen todistelun tallenteiden vastaanottamista varten osoitettiin budjettiriihessä videotallennusjärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen kertaluonteinen 2,74 miljoonan lisärahoitus vuodelle 2022. Tällä toimeenpannaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan näytön vastaanottaminen oikeudenkäynneissä keskitetään käräjäoikeuksiin, missä todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten.

Laittomasta uhkauksesta tulee 1.10.2021 hallitusohjelman mukaisesti virallisen syytteen alainen rikos, kun uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Rikosilmoitusten ja niistä aiheutuvien esitutkintojen ennakoidaan rikoslain muuttamisen johdosta lisääntyvän, mihin varaudutaan osoittamalla poliisille 1,05 miljoonan euron määräraha. Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille on osoitettu 0,67 miljoonan euron lisämääräraha, jolla varaudutaan niin ikään tapausmäärien kasvuun.

Edustustoverkon toiminnan vahvistamista jatketaan myös ensi vuonna, ja talousarvioesitys sisältää määrärahat kahden uuden edustuston avaamiseen vuonna 2022.

Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa. 

Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 15 miljoonan euron kohdennusta.

Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin ja harjoitustoimintaan ehdotetaan 3 miljoonaa euroa osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Lisäksi tietoturvan ja tietosuojan parantaminen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla ehdotetaan 3,99 miljoonaa euroa jakaantuen usealle hallinnonalalle.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 83 miljoonaa euroa ensi vuonna. 

Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,25 miljoonaa euroa.

Osatyökykyisten työllistymistä edistämään ehdotetaan uuden erityistehtäväyhtiön perustamista. Yhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa ja valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen ehdotetaan samoin 10 miljoonan euron määrärahaa.

Hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.

Peltojen kipsikäsittelyyn ja ravinteiden kierrätyshankkeeseen ehdotetaan 13 miljoonaa euroa. 

Vähähiilisen rakentamisen ohjelmaa edistettäisiin ehdotuksen mukaan 3 miljoonalla eurolla ympäristöministeriön hallinnonalalla ja 14,7 miljoonan euron Business Finland valtuudella vuonna 2022.

Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuden tasoksi ehdotetaan 1 950 miljoonaa euroa, joka olisi 150 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi.
Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Pää-omittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella.

Talouden näkymät

Talouskasvu jatkuu Suomessa nopeana kuluvana vuonna. Talouden toipuminen on alkanut aikaisemmin ja vahvempana kuin vielä keväällä arvioitiin. Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita rajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat ja siten talouskasvu pysyy nopeana vuoden 2022 alkupuolelle saakka. Työllisyyden nopein kasvuvaihe hidastuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2022 aikana, mutta työllisyysaste pysyy edelleen korkealla.

Talouden elpyminen ja työllisyystilanteen paraneminen vauhdittavat verotulojen kasvua ja pienentävät työttömyysmenoja. Myös covid-19-epidemiaan liittyvien menojen päättyminen pienentää aikanaan valtion ja koko julkisen talouden alijäämää. Talouden kasvu vähentää julkisen talouden velkasuhteen kasvupainetta ja tukee tavoitetta taittaa velkasuhteen kasvu vuosikymmenen puolivälissä. Valtionvarainministeriön arvion mukaan talouden tämänhetkinen hyvä vire ei kuitenkaan poista pidemmän aikavälin velan kasvupainetta, jonka taustalla on väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja vaimeat pitkän aikavälin kasvunäkymät.

Vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittely

Edellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2022 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.
Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 27. syyskuuta.

Lisätietoja: pääministerin poliittinen erityisavustaja Matti Niemi, p. 0295 160 165, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Ann-Mari Kemell, p. 0295 530 330, sisäministerin erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662, opetusministerin erityisavustaja Lauri Holappa, p. 0295 160 870 ja oikeusministerin erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 0295 150 116

Lisää aiheesta:

Tiedotustilaisuuden kalvot (Ministeri Saarikon osuus) 9.9.2021