Selvitys pohtii Suomen uutta arktista roolia
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on mullistanut myös arktisen yhteistyön tavalla, josta ei ole mitään ennakkotapausta. Monet Suomen vain puolitoista vuotta vanhan arktisen politiikan strategian perusolettamuksista ovat horjuneet sodan tuomissa mullistuksissa. Näin todetaan 11. lokakuuta julkaistussa selvityksessä.
Valtioneuvostolle laadittu selvitys tutkii kattavasti, mitä vaikutuksia Venäjän hyökkäyssodalla on arktisen alueen kansainväliseen yhteistyöhön ja Suomen arktisen politiikan strategian toteutumiseen erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtamassa selvitystyössä mukana ovat olleet myös Gaia Consulting Oy ja Ulkopoliittinen instituutti.
Suomen voimassa oleva arktisen politiikan strategia on julkaistu kesäkuussa 2021. Vaikka siinä tuotiin esiin myös sotilaallisten jännitteiden kiristyminen, ei strategiassa ennakoitu toteutuneen kaltaista tilannetta, jossa arktinen yhteistyö on huomattavasti vaikeutunut. Suomen arktisen politiikan strategian kuvaukset kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja arktisen yhteistyön rakenteista eivät suurelta osin enää ole relevantteja.
Erityisen ongelmallista on arktista aluetta koskevan kansainvälisen yhteistyön ja tutkimustyön halvaantuminen. Alueen kestävä kehitys vaatii toteutuakseen laajaa kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä. Lisäksi Venäjän ottamat mahdolliset askeleet poispäin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta, esimerkiksi ilmastotoimissa, heikentävät koko arktisen alueen kestävän kehityksen tilaa. Ympäristön- ja ilmaston tila ei katso valtion rajoja. Geopoliittisen tilanteen myötä vihreästä siirtymästä tulee kansallisesti yhä tärkeämpi ei vain ilmasto- ja energiapolitiikan vaan myös turvallisuuspolitiikan ja huoltovarmuuden kannalta.
Arktisen alueen kansainvälisistä mekanismeista Suomelle tärkein on Arktinen neuvosto, jossa Venäjä on tällä hetkellä puheenjohtajana. Seitsemän läntistä arktista jäsenmaata on keskeyttänyt väliaikaisesti oman toimintansa Arktisessa neuvostossa. Myös Barentsin euroarktinen neuvosto on keskeyttänyt Venäjä-yhteistyönsä. Suomen ja Venäjän bilateraalisopimusten tasolla on yhä viranomaisyhteyksiä mutta käytännön elämässä suomalaisten arktisten toimijoiden aiemmat Venäjä-yhteydet ovat joko poikki tai vain kuori entisestään. Venäjä on yhä mukana oikeudellisiin sopimuksiin perustuvassa toiminnassa ja esimerkiksi YK:n alaisissa järjestöissä.
Selvityksen johtopäätösten mukaan Suomen on toistaiseksi sopeutettava toimintansa uuteen kylmän sodan todellisuuteen, jossa kansainväliset arktiset rakenteet ovat vaillinaisia. Uuden kattavan arktisen politiikan strategian aika on siinä vaiheessa, kun tilanne vaikuttaa vakiintuvan johonkin asentoon. Geopoliittisesta tilanteesta riippumatta arktisen alueen keskeisinä teemoina pysyvät ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset, kestävä kehitys ja alkuperäiskansojen asema. Niille on yhä tarve Suomen arktisen toiminnan painopisteinä.
Kaikkiaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan välilliset vaikutukset arktiselle alueelle ja Suomen rooliin siellä ovat tuntuvat. Tilanteen jatkuessa tällä on vaikutuksia myös arktisen yhteistyön rakenteisiin. Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimpien alueiden kasvaviin yhteistyötarpeisiin olisi laadittava toimintamalli pohjoismaisella tasolla.
Vaikka Venäjän lähiaikojen kehitys on erittäin vaikeasti ennakoitavissa ja esimerkiksi tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa on katkennut, Venäjän arktisia alueita koskeva tiedon tarve säilyy Suomessa. Pidemmällä aikavälillä Suomen edun mukaista on edelleen rakentaa toimiva suhde Venäjään. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Kansallisen turvallisuuden varmistamisen tulee olla Suomen Venäjä-politiikan keskiössä tulevina vuosina.
Selvitystyön tieteellinen johtaja oli tutkimusprofessori Timo Koivurova ja työtä koordinoi tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä.
Lisätiedot: tutkimusprofessori Timo Koivurova, Arktinen keskus, Lapin yliopisto, p. 040 551 9522, [email protected] sekä tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä, Arktinen keskus, Lapin yliopisto, p. 040 484 8300, [email protected]
Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.