Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

IMF suosittaa Suomea turvaamaan julkisen talouden kestävyyttä

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 23.1.2023 10.15
Tiedote

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on julkaissut vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. Raportti käsittelee talouden haasteita ja antaa suosituksia Suomen finanssi-, rakenne-, ilmasto- sekä makrovakaus- ja rahoituspolitiikkaan. Lisäksi rahasto on julkaissut arvion Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta. IMF:n johtokunta keskusteli arvioista 18. tammikuuta 2023.

Rahasto katsoo, että Suomen talous toipui hallituksen toimien tukemana nopeasti pandemiasta, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt talousnäkymiä ja lisännyt julkisen talouden paineita. Väestörakenteen epäsuotuisasta demografisesta kehityksestä ja matalasta tuottavuuden kasvusta johtuvat pitkäaikaiset rakenteelliset haasteet ovat ennallaan. Lisäksi rahoitusolojen viimeaikainen tiukentuminen haastaa laajan rahoitussektorin resilienssiä.

Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen ensisijaisen tärkeää 

Matalien korkojen ajan päätyttyä ja sodasta johtuvien negatiivisten talousvaikutuksien vuoksi julkisen talouden kestävyyden turvaamisesta on tullut IMF:n mukaan ensisijaisen tärkeää. Finanssipolitiikan näkymät ovat heikentyneet sotaan liittyvien menojen kasvettua, minkä vuoksi Suomen velkakehitykseen liittyy aiempaa enemmän riskejä. Finanssipolitiikan tulisi rahaston suositusten mukaan tukea rahapolitiikkaa: menojen priorisoinnissa etusijalla tulisi olla haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät sekä turvallisuusmenot. 

Rahasto pitää käynnissä olevia meno- ja rakenneselvityksiä sekä VM:n esitystä julkisen talouden ohjauksen kehittämiseksi hyödyllisinä. Rahasto tukee VM:n ehdotusta julkisen talouden kehysten ankkuroimisesta velkakestävyyteen, kehyksen kattavuuden laajentamisesta sekä sallittujen poikkeamien rajaamisesta.

Vuonna 2023 Suomen tulee rahaston arvion mukaan kiristää finanssipolitiikkaa lievästi kohdentamalla energian hintaan liittyviä tukitoimia paremmin inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Keskipitkällä aikavälillä tarvitaan vähittäistä julkisen talouden sopeutusta velkasuhteen pienentämiseksi. Toimien tulisi pohjautua meno- ja rakennekartoitusten tuloksiin.

Lisätoimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitaan

Työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat lisätoimet ovat rahaston mukaan avaintekijöitä kasvun ja kestävyyden saavuttamiseksi. Työmarkkinauudistuksilla, palkkojen sopimusjärjestelmän joustavoittamisella sekä koordinaatiomekanismin vahvistamisella tulisi olla taloutta tukeva rooli. Rahaston mukaan julkisen sektorin viimeaikaiset palkkasopimukset ovat heikentäneet koordinaatiomekanismia, joka on verrokkimaihin verrattuna valmiiksi epämuodollinen. Paikallinen sopiminen on rahaston mukaan tärkeää, koska energian markkinashokkien vaikutukset yrityksiin vaihtelevat. 

Ympäristö- ja energia-asioissa tarvitaan lisätoimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Toimiin voivat lukeutua esimerkiksi hiilen nykyistä korkeampi ja laajemmin eri sektorien välillä harmonisoitu hintataso sekä turvetuotannon verotuksen korottaminen.  

Rahoitusalan valvontaa ja sääntelyä on vahvistettu

Suomi on parantunut rahoitusalan valvontaa ja sääntelyä edellisen, vuonna 2016 tehdyn arvioinnin jälkeen. Laaja ja keskittynyt pankkijärjestelmä, kotitalouksien korkea velkaantuneisuus ja verkostoituminen muiden pohjoismaisten rahoitusjärjestelmien kanssa aiheuttavat kuitenkin riskejä rahoitusjärjestelmän vakaudelle. 

Rahasto suosittelee, että viranomaiset vahvistavat entisestään rahoitusjärjestelmän vahvaa valvontaa. Suositukset liittyvät

  • valvonnan ja sääntelyn hallinnon ja resursoinnin parantamiseen
  • makrovakausvälineistön kehittämiseen kotitalouksiin liittyviin haavoittuvuuksiin puuttumiseksi, 
  • eläkevakuutussektorin myötäsyklisyyteen puuttumiseen,
  • kriisinhallintajärjestelyiden tehokkaan toiminnan varmistamiseen ja
  • rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvonnan vahvistamiseen.

IMF valvoo jäsenmaidensa talouskehitystä jatkuvasti

Raportit perustuvat IMF:n asiantuntijoiden tekemiin taloudellisiin analyyseihin sekä keskusteluihin, joita Suomessa syys- ja marraskuussa 2022 vierailleet valuuttarahaston asiantuntijaryhmät kävivät viranomaisten, tutkimuslaitosten, työmarkkinaosapuolien ja monien muiden tahojen kanssa. Suomen talouden tilaa ja näkymiä arvioinut asiantuntijaryhmä piti vierailun päätteeksi tiedotustilaisuuden sekä julkaisi Suomea koskevan lausuntonsa 17.11.2022. 

IMF:n vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV -konsultaatioiksi, sillä ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV. Suomea koskevat raportit ovat nyt kokonaisuudessaan saatavilla valuuttarahaston verkkosivulla. 

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Julia Niemeläinen, puh. 02955 30043, julia.niemelainen(at)gov.fi
Valtiovarainministerin erityisavustaja Joel Kuuva, puh. 050 414 6444, joel.kuuva(at)gov.fi

 
Sivun alkuun