Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö
Keskustelu yhteisöveron kuntaosuudesta kaipaa syventämistä

8.9.2021 11.39
Kolumni
Finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö

Kuntien yhteisövero-osuuden toimivuus jakaa näkemyksiä vahvasti. Keskustelua käydään pitkälti lyhyen aikavälin perspektiivistä, mutta sitä voisi olla hyödyllistä täydentää pitkän aikavälin kehityssuuntia tarkastelemalla. Suhdanneherkkyydestään huolimatta yhteisöverolla voi olla paikkansa osana kuntien rahoitusta.

Yritysten voitoistaan maksamalla yhteisöverolla on merkittävä rooli osana verokertymää. Yhteisöveroa on viimeisten vuosien aikana kertynyt vajaan kuuden miljardin euron edestä vuodessa. Julkisen sektorin näkökulmasta yhteisövero on siinä mielessä poikkeava ja kiinnostava vero, että osa verosta menee valtiolle ja osa kuntiin. Kunta saa siis osansa alueellaan toimivien yritysten voitoistaan maksamasta yhteisöverosta. Tällä hetkellä pysyvä jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 33,30 prosenttia. Sote-uudistuksen jälkeen osuus laskee noin 20 prosenttiin. 

Yhteisöveron rooli kuntien tulomuotona on herättänyt keskustelua, ja näkemykset sen toimivuudesta sekä kannustavuudesta ovat jakautuneet. Kunnan peruspalveluroolin näkökulmasta korostuvat kriittiset huomiot, kun taas kunnan elinvoimaroolia korostavat suhtautuvat yhteisöveroon myönteisemmin. 

Keskustelua yhteisöveron roolista osana kuntien rahoitusjärjestelmää on viime aikoina käyty muun muassa valtiovarainministeriön kuntien rahoitusjärjestelmää koskevan sidosryhmäselvityksen valmistelussa. Myös kuntien verotulorahoitusta käsittelevässä selvityksessä käydään läpi yhteisöveroa kunnan rahoitusmuotona. 

Yhteisöveron kuntaosuus lisää kunnan elinvoimaa

Yhteisöveron kuntaosuuteen myönteisesti suhtautuvat näkevät, että se on kunnille helposti ymmärrettävä ja toimii kannustimena aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan ja yritystoiminnan edellytysten ylläpitämiseen. Menestyvien yritysten tarjoamista työpaikoista ja kunnallisverotuloista hyötyy sijaintikunnan lisäksi koko työssäkäyntialue.

Yhteisöveron osoittamiseen kunnille suhtaudutaan myös kriittisesti. Kriitikot kyseenalaistavat yhteisöveron kuntien rahoituksen keinona sen suhdanneherkkyyden takia. Yhteisöverotuotto voi vaihdella voimakkaastikin talouden suhdanteiden mukana, mikä aiheuttaa epävakautta kuntien veropohjaan. Rahoituksen epävakaus sopii huonosti peruspalvelujen rahoittamiseen. Toisaalta kunnassa saattaa olla yksi suuri yhteisöveron maksaja, joka voi haastaa kunnan päätöksentekoa. Yhteisöveron tuotto jakautuu kuntien kesken epätasaisesti: vero on keskittynyt ja suurimmat kunnat keräävät valtaosan sen tuotosta.

Suhdanneherkkyys tuottaa hankaluuksia kunnalle

Suhdanneherkkyyden lisäksi monet arvostelevat yhteisöveron kuntaosuuden kannustinvaikutusta. Kriitikkojen mukaan kannustinta ei ole, tai se ei jostain syystä toimi. He korostavat, että lähinnä paljon työllistävät yritykset ovat kunnan rahoitusjärjestelmän kannusteiden näkökulmasta toivottavia. Yhteisöveron kuntaosuuden kriitikot korostavat myös yhteisöveron haasteellisuutta osana kunnan rahoitusta, koska osa yrityksistä siirtää voittojaan Suomesta ulkomaille tai pyrkii muilla tavoin pienentämään voittojaan. 

Yhteisöveron toimivuudesta on vähän tutkimustietoa

Yhteisöveron kuntaosuuden tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin tekee haastavaksi tutkimustiedon vähäisyys ja kuntien erilaisuus. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kritiikki kuntien yhteisövero-osuudesta painottuu lyhyeen aikaväliin. 

Lyhyen aikavälin tarkastelu onkin tärkeää rahoitusjärjestelmän fiskaalisen tavoitteen takia, mutta myös rahoitusjärjestelmän vaikutuksia kansantalouden pitkän aikavälin kehitykseen on syytä tarkastella. Jos yhteisöveron kuntaosuudella on taloudellisen elinvoiman kannalta myönteisiä vaikutuksia, ne realisoituvat pitemmällä aikavälillä positiivisina kasvuvaikutuksina. Suomen kunta- ja elinkeinorakenteen takia vaikutukset eivät luonnollisesti voi näyttäytyä kaikissa kunnissa, mutta ne voivat olla niin kunnan kuin kansantalouden kannalta merkittäviä niissä kunnissa, joissa niitä on.

On ymmärrettävää, että kunnissa ei iloita, kun siellä toimiva yritys vähentää työvoimaa tuottavuutta parantavien investointien takia. Tuottavuuden kasvu kuitenkin synnyttää talouskasvua, joka on tuoreen selvityksen mukaan olennainen myös kuntien verotulojen kehityksen kannalta. Pidemmällä tähtäimellä menestyvät yritykset ja niiden tuottamat verotulot hyödyttävätkin koko kansantaloutta ja vahvistavat julkisen talouden rahoituspohjaa. Toisaalta verovälttely ei ratkea siirtämällä yhteisöveron tuottoa kokonaan valtiolle. 

Taloustieteen valossa osa yhteisöveron kuntaosuuden kritiikistä kaipaisi lisää perusteluja. On mahdollista, ettei yhteisöveroon liittyvä kannustin toimi optimaalisesti. Siinä tapauksessa kannustimen toimintaa heikentävistä mekanismeista tarvittaisiin kuitenkin lisää tietoa.

Tom-Henrik Sirviö
finanssiasiantuntija
@tomhenriksirvio

Valtiovarainministeriön vuoden 2020 lopulla käynnistämässä kuntapolitiikan tulevaisuustyössä tarkastellaan laaja-alaisesti kuntapolitiikan eri osa-alueita. Työn pohjalta esitetään vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia poliittisen päätöksenteon pohjaksi. 

Hallintopolitiikka Kunta-asiat
 
Sivun alkuun