Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja:
Miten Suomessa on syytä reagoida inflaation kiihtymiseen?

Tulevien vuosien inflaatio ja sen vaikutukset Suomessa riippuvat pitkälti kotimaassa tehtävistä päätöksistä. Avainasemassa ovat työmarkkinaratkaisujen lisäksi finanssipolitiikan mitoitus ja muut julkisen vallan päätökset.

Inflaatio on nopeutunut tuntuvasti vuodesta 2021 lähtien. Suomessa ja koko euroalueella se on suurelta osin johtunut energiaraaka-aineiden hintojen kallistumisesta. Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt laaja-alaisemmin, kun finanssipolitiikkaa kevennettiin koronakriisin aikana poikkeuksellisen paljon.

Tulevien vuosien inflaatio on Suomessa pitkälti suomalaisten omissa käsissä. Hintojen ja kustannusten nopea nousu voisi painaa etenkin vientiä ja työllisyyttä. Seuraavassa jatkan edellisen kolumnini tarkastelua. Arvioin inflaatioon liittyviä kotimaisia päätöksiä.

Työmarkkinapöydissä tuskin katsotaan vain viimeisintä inflaatiolukemaa

Työmarkkinapöydissä joudutaan nyt käymään läpi, miten palkkaratkaisuissa on tarve ottaa huomioon inflaation kiihtyminen. Huomiota epäilemättä kiinnitetään varsinkin siihen, miten inflaatio vaikuttaa yritysten palkanmaksuvaraan.

Jos inflaatio olisi ainoastaan energiaraaka-aineiden kallistumisesta johtuvaa, se tuskin juuri lisäisi Suomessa toimivien yritysten keskimääräistä palkanmaksuvaraa. Euroissa laskettu palkanmaksuvara voisi pikemminkin heikentyä. Syy on se, että Suomessa tuotetaan vain vähän energiaraaka-aineita ja ne ovat lähinnä tuontitavaraa. Energiaraaka-aineiden hintojen kallistuminen siis köyhdyttää Suomea.

Tilanne ei kuitenkaan nyt ole näin yksinkertainen. Myös yritysten myyntihinnat ovat nousseet ja niiden joukossa monien Suomessa valmistettavien vientituotteiden hinnat. Suomalaiset yritykset ovat siten paitsi joutuneet maksamaan aiempaa enemmän raaka-aineistaan myös olleet saamapuolella hintojen noustessa. Tilastotiedot ulottuvat maaliskuuhun 2022 asti.

Kun katsotaan eteenpäin, näkymää varjostavat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutukset. Näyttää varsin mahdolliselta, että sen seurauksena energiaraaka-aineiden ja monien muiden Suomeen tuotavien tuotantopanosten hinnat pysyvät korkeina. Samaan aikaan on riski kansainvälisen talouskehityksen merkittävästä vaimenemisesta.

Jos näin kävisi, se heikentäisi Suomessa toimivien yritysten näkymiä viennin määrän ja vientihintojen osalta. Pitkälti samalla tavalla kävisi muissakin euroalueen maissa. Uusimpien ennusteiden mukaan euroalueen talouskasvu hidastuu mutta ei pysähdy.

Kun tilanne on tämä, nopeutuuko palkkojen nousuvauhti Suomessa kestämättömän paljon lähitulevaisuudessa? Jos se pysyy suunnilleen samana kuin euroalueella keskimäärin, riski on vähäinen. Suurta syytä huoleen ei välttämättä ole. Suomessa on etenkin viimeisten viiden vuoden aikana tehty vientialojen johdolla järjestään maltillisia, työllisyyskehitystä tukeneita palkkaratkaisuja.

Inflaatioon vastaavat julkisen talouden toimet

Kun nyt pohditaan finanssipolitiikan mitoitusta, on hyvä lähteä liikkeelle perinteisestä lähestymistavasta, jossa politiikka on kireää hyvässä suhdannetilanteessa ja keveää huonossa. Tämä tarkoittaa, että silloin, kun tuotanto kasvaa ja työllisyystilanne on hyvä, pyritään kasvattamaan julkisen talouden ylijäämää ja päinvastoin.

Vaikka Venäjän hyökkäys painaa näkymiä, tällä hetkellä talouden tila ja ennusteet eivät anna aihetta keveään finanssipolitiikkaan. Suotuisa suhdannetilanne näkyy muun muassa työllisyydessä. Perusteltua on pyrkiä nyt vahvistamaan julkisen talouden tilaa niin, että finanssipolitiikkaa voidaan keventää, jos siihen tulee tarvetta.

Jos finanssipolitiikkaa kevennetään silloin, kun suhdannetilanne olisi muutenkin suotuisa, se ei vahvasti tue työllisyyttä vaan sen sijaan nostaa hintoja kasvattamalla kotimaisia inflaatiopaineita. Viimeaikaiset kokemukset muun muassa Yhdysvalloista korostavat tämän näkökohdan tärkeyttä.

Kun energiaraaka-aineet kallistuvat, julkinen valta ei voi kestävällä tavalla estää kielteisiä vaikutuksia suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Julkisen vallan on silti tärkeää ottaa huomioon, että inflaation kiihtyminen tuntuu monen kotitalouden arjessa. Suomessa laaja sosiaaliturvajärjestelmä tukee haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia ilman erillisiä talouspoliittisia päätöksiäkin. Tätä tukea on Suomessa jo vahvistettu aikaistamalla indeksisidonnaisten etuuksien korotuksia.

Lisäksi polttoaineiden hintojen nousun kielteisiä vaikutuksia on vaimennettu kasvattamalla verotuksessa kotitalouksien työmatkavähennystä. Tämä tukee työllisyystilanteen säilymistä suotuisana.

Jos hintojen nousu entisestään vaikeuttaa kotitalouksien tilannetta, julkisen vallan tukitoimien on syytä kohdistua niihin, jotka niitä eniten tarvitsevat. Tämä tarkoittaa lähinnä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia. Lisäksi mahdollisissa politiikkareaktioissa on tarpeen ottaa huomioon niiden vaikutukset kotitalouksien käyttäytymiseen. Tässä on tärkeää työllisyyden edellytysten tukemisen lisäksi se, ettei julkinen valta tarpeettomasti kannusta polttoaineiden kulutuksen lisäämiseen.

Lauri Kajanoja
Talouspolitiikan koordinaattori
@LauriKajanoja