Haku

28.1.2026 | EU:n palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää, että jäsenvaltiot tasa-arvoelimiä kuullen asettavat työnantajien ja työmarkkinaosapuolien saataville välineitä työn vaativuuden arviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut selvityksen, jossa arvioitiin, miten tämä vaatimus suhteutuu Suomessa jo käytössä oleviin välineisiin ja mitä kehittämistä mahdollisesti tarvitaan.

20.3.2025 | Valtion työmarkkinalaitos keskeytti työmarkkinaneuvottelut 7. maaliskuuta, sillä osapuolten näkemykset palkankorotuksista ovat liian kaukana toisistaan. Henkilöstöjärjestöt ovat ilmoittaneet toistaiseksi voimassa olevasta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sekä liukumasaldojen kerryttämiskiellosta. Kiellot koskevat kaikkia työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä.

29.11.2024 | EU:n vähimmäispalkkadirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa selvittänyt kolmikantainen työryhmä on päättänyt työnsä. Työryhmän muistion mukaan täytäntöönpano ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Voimassa oleva lainsäädäntö täyttää direktiivin vaatimukset, ja työehtosopimustoimintaa tuetaan viranomaistoimin. Suomessa vähimmäispalkat perustuvat yksinomaan työehtosopimusjärjestelmään.

19.12.2024 | Tasavallan presidentti vahvisti 19.12.2024 lakimuutokset, jotka lisäävät mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.

5.9.2024 | Uudistuksen myötä paikallinen sopiminen olisi mahdollista riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

8.7.2024 | Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon lakiehdotuksesta paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Aihetta käsitellään lakiehdotuksessa monipuolisesti, mutta ehdotuksen olennaiset asiat ja vaikutukset jäävät yksityiskohtien alle.

1.3.2024 | Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää 1.3.–12.4.2024 lausuntokierroksen lainsäädännöstä, jolla lisätään mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Ehdotukset lakimuutoksiksi on valmistellut kolmikantainen työryhmä, joka ei ollut työssään yksimielinen.

28.2.2024 | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan työehtosopimusten kattavuus on pysynyt lähes ennallaan verrattuna vuoden 2017 tilanteeseen. Vuonna 2021 ja keväällä 2022 solmittujen sopimusten perusteella noin 89 prosenttia palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin.

22.2.2024 | Hallitus on antamassa esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista 29.2.2024. Uudistuksella tehostettaisiin seuraamusjärjestelmää lainvastaisten työtaisteluiden osalta, rajoitettaisiin suhteettomia myötätuntotaisteluja sekä rajattaisiin poliittisten lakkojen kestoa.

15.2.2024 | Paikallisen sopimisen uudistusta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän työ on loppusuoralla, ja uudistuksen suuntaviivat selvillä. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä alkaa helmikuun aikana.

16.8.2022 | Oikeustieteen kandidaatti Anu Sajavaara aloitti nelivuotiskautensa valtakunnansovittelijana 6.8.2022. Valtakunnansovittelijan toimisto sijaitsee hallinnollisesti työ- ja elinkeinoministeriön kyljessä, mutta sovittelija on riippumaton toimija.

7.9.2023 | Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti viime vuoden tapaan Turun Eurooppa-foorumissa työmarkkinoiden toimivuutta pohdiskelevan tilaisuuden 31.8.2023. Tällä kertaa teemana oli poliittisestikin ajankohtainen paikallinen sopiminen. Painetta paikallisen sopimisen lisäämiselle kasvattaa yhä paheneva pula osaavasta työvoimasta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

12.1.2022 | Valtion nykyinen virka- ja työehtosopimus päättyy helmikuun lopussa. Valtion neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista alkavat keskiviikkona 12.1.2022. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään lävitse taloudellista katsausta, työmarkkinaneuvottelujen tilannetta, sovitaan toimintatavoista sekä tarkemmasta neuvotteluaikataulusta.

15.12.2022 | Kunta- ja hyvinvointialueiden työehtosopimuksilla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia julkisen talouden tuloihin ja menoihin. Valtiovarainministeriö on arvioinut sopimusten vaikutuksia julkiseen talouteen.

16.12.2022 | Samanarvoinen työ -hankkeessa tutkittiin, miten palkkatasa-arvoa voitaisiin vahvistaa yhtä vaativissa, eli keskenään samanarvoisissa töissä. Keinoiksi ehdotetaan muun muassa samanarvoisen työn määrittelyä, koko organisaation kattavia palkkausjärjestelmiä ja vaativuusmittareita sekä työehtosopimusten roolin selkeyttämistä.

30.6.2022 | Tulevien vuosien inflaatio ja sen vaikutukset Suomessa riippuvat pitkälti kotimaassa tehtävistä päätöksistä. Avainasemassa ovat työmarkkinaratkaisujen lisäksi finanssipolitiikan mitoitus ja muut julkisen vallan päätökset.

25.5.2022 | Työryhmä ehdottaa työehtosopimusten rajariitoihin uutta vapaaehtoista sovittelua sekä täsmennyksiä osapuolten velvollisuuteen valmistautua sovitteluneuvotteluihin. Tavoitteena on säilyttää työrauha sekä ehkäistä ja ratkaista erityisesti työehtosopimuksiin liittyviä riitoja työmarkkinoilla. Muutosehdotukset myös tehostaisivat sovittelumenettelyä.

22.2.2022 | Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ”Työehtosopimusten sukupuolivaikutukset samapalkkaisuuden näkökulmasta” -hankkeessa tutkitaan työehtosopimuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti sitä, millaisia vaikutuksia sopimuksilla on palkkatasa-arvon toteutumiseen.

28.10.2020 | Euroopan komissio antoi 28.10.2020 esityksen eurooppalaisesta vähimmäispalkasta. Tavoitteena on vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia ja työehtosopimustoimintaa. Tes-järjestelmän jäsenmailta ei edellytetä vähimmäispalkkojen säätämistä laissa.

4.11.2020 | Oikeusministeriö asetti toukokuussa 2018 työryhmän, joka selvitti tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausjärjestelmän kehittämistä. Työryhmä katsoo, että tuomareiden palkkaus voidaan toteuttaa sekä lakipalkkana että virkaehtosopimuksella. Mahdollisessa lakipalkassa keskeistä olisi määrittää, miten palkantarkistukset toteutettaisiin ja mistä muista palvelussuhteen ehdoista ja virkaehtosopimuksella sovituista seikoista lakipalkan yhteydessä säädettäisiin.