Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien asema vahvistuu – parannuksia myös työehtojen ennakoitavuuteen ja avoimuuteen

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 8.7.2022 12.18
Tiedote

Työajan vakiintuminen vaihtelevan työajan työsopimuksissa vahvistuu hallitusohjelman mukaisesti. Lisäksi täytäntöönpannaan EU:n työehtodirektiivin edellyttämät muutokset, jotka muun muassa velvoittavat työnantajan antamaan työntekijälle tietoa työehdoista laajemmin ja nopeammin.

Tasavallan presidentti vahvisti lait 8.7.2022 ja ne tulevat voimaan 1.8.2022.

Vaihtelevan työajan työsopimuksilla tarkoitetaan nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa kiinteän työtuntimäärän sijasta työajan on sovittu vaihtelevan tiettyjen tuntimäärien välillä (esimerkiksi 0-30 tuntia viikossa). 

”Nollatuntisopimuksia ei voida käyttää, ellei niille ole todellista tarvetta. Vähimmäistyöajan säännöllinen tarkastelu turvaa ja parantaa työntekijän asemaa. Jos työtä on jatkuvasti enemmän, sen tulee myös näkyä työsopimuksessa”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.

Työntekijän vähimmäistyöaikaa on tarkasteltava säännöllisesti

Työnantajalla on jatkossa vahvempi velvollisuus tarkastella vaihtelevan työaikaehdon vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työaikaehdolla tarkoitetaan tuntimäärää, joka työsopimuksessa on sovittu. Tarkastelu tulee tehdä vähintään 12 kuukauden välein. 

Voimassa olevissa työsopimuksissa on tehtävä ensimmäinen tarkastelu 12 kuukauden sisällä lain voimaantulosta eli 1.8.2023 mennessä.

Työntekijälle tulee tarjota vähimmäistyöajan nostamista, jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoimatarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi. Jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10-30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työnantajan tulee tarjota työntekijälle vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.

Muutokset toteuttavat hallitusohjelman kirjauksen vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumisen vahvistamisesta lainsäädännöllä.

Ennakoitavammat ja avoimemmat työehdot työntekijälle

Samalla täytäntöönpannaan EU:n työehtodirektiivin edellyttämät muutokset. 

”Työehtodirektiivin muutokset vahvistavat reilun työelämän pelisääntöjä ja työntekijän asemaa. Avoimista ja ennakoitavista työehdoista hyötyvät sekä työntekijät että työnantajat”, työministeri Haatainen painottaa.

Työnantajan on jatkossa annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista nykyistä nopeammin ja myös lyhyissä työsuhteissa. Tämä koskee tilanteita, joissa tiedot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Kirjalliseen selvitykseen on sisällytettävä tiedot muun muassa työnantajan tarjoamasta koulutuksesta sekä vakuutuslaitoksista, joissa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman tai ammattitaudin varalta.

Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, koulutus on työntekijälle maksuton. Lisäksi koulutukseen käytetty aika luetaan jatkossa työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen on tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.

Työnantajan on jatkossa myös annettava kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa, jos määräaikainen tai osa-aikatyötä tekevä työntekijä näin pyytää.

Työntekijälle korvaus peruuntuneesta työvuorosta

Työnantajan on maksettava vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle kohtuullinen korvaus, jos työvuoro peruuntuu 48 tuntia ennen työvuoron alkua. Tämä koskee tilanteita, joissa tällaista korvausta tai palkkaa ei muutoin maksettaisi lain, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella. 

Jatkossa laissa määritellään, missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää vaihtelevaa työaikaa noudattavan suostumusta. Jos työnantaja haluaa esimerkiksi teettää työntekijällä työvuoroja sovittujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolella, siihen tarvitaan työntekijän suostumus.

Ehdotukset on valmisteltu kolmikantaisesti. 

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 029 5047 372 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Elli Nieminen, p. 029 504 8247
hallitusneuvos Nico Steiner, p. 029 504 9001

 
Sivun alkuun