Taloudellinen katsaus
Suomen talous on taantumassa loppuvuoden ja koettelee erityisesti rakentamista – kasvua odotetaan kuitenkin taas ensi vuonna
Hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt kotitalouksien kulutusta sekä investointeja, minkä vuoksi Suomen talous on loppuvuoden taantumassa. Ensi vuonna kotitalouksien ostovoiman odotetaan kohentuvan, mikä lisää kulutusta ja vauhdittaa talouden kasvuun. Julkinen talous heikkenee tästä vuodesta lähtien, ja julkisyhteisöjen alijäämä on 3 prosenttia, tai yli, vuosina 2024–2026. Velkasuhde kasvaa ennustejaksolla, arvioi valtiovarainministeriö 9. lokakuuta julkaisemassaan talouskatsauksessa.
Suomen talous supistuu loppuvuonna. Kokonaisuudessaan vuonna 2023 talous ei kasva viime vuoteen verrattuna alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta. Ensi vuonna niin yksityinen kulutus, investoinnit kuin vienti kääntyvät kasvuun ja BKT kasvaa 1,2 prosenttia. Vuonna 2025 kulutuksen sekä investointien kasvu vahvistuu, ja BKT kasvaa 1,8 prosenttia.
Taantuma koettelee nyt erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta. Myös teollisuuden tilanne on heikko, kun täyttyneitä varastoja puretaan.
"Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin. Julkisen taloudenpidon automatiikka ja finanssipolitiikka tukevat taloutta jo muutenkin vuosina 2023–2024", sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Ennusteessa on monia riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja maailmantalouteen. Niiden toteutuminen viivästyttäisi talouden elpymistä ja pitkittäisi taantumaa.
Inflaatio hidastuu, kotitalouksien ostovoima paranee ja kulutus kasvaa
Kysynnän odotetaan piristyvän niin Suomessa kuin laajemminkin euroalueella ensi vuonna. Inflaation hidastuminen jatkuu ja palkankorotukset ylittävät hintojen nousun. Korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja niiden odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoima kääntyykin kasvuun, ja sen myötä myös kotitalouksien kulutus lisääntyy sekä vuosina 2024 että 2025.
Tänä ja ensi vuonna asuntorakentaminen vähenee rajusti. Siitä huolimatta investointinäkymät ovat valoisat. Energiasiirtymään liittyviä investointisuunnitelmia on ennätyksellisen paljon. Edullinen energia ja kunnossa oleva hintakilpailukyky lisäävät myös tuotannollisia investointeja.
Alkuvuoden jatkunut työllisyyden kasvu on taittunut kesällä ja lievä lasku jatkuu loppuvuonna. Heikoin työllisyystilanne on rakentamisessa. Työllisyyden lasku jää kuitenkin lyhytaikaiseksi ja työllisyys kasvaa uudelleen jo ensi vuonna. Vuoteen 2025 mennessä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 74,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee 7 prosenttiin.
Julkinen talous heikkenee lähivuosina, eikä velkasuhteen kasvu pysähdy
Julkisen talouden tilanne on heikko. Julkisyhteisöjen alijäämä on 3 prosenttia, tai yli, vuosina 2024–2026 ja laskee 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2027. Velkasuhteessa ei näy taittumisen merkkejä vaan velkasuhde kasvaa lähes 82 prosenttiin vuonna 2027. Valtionhallinnon, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on syvä, edelleen yli 14 miljardia euroa vuonna 2027. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen edellyttää erityisesti valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämien supistamista.
Valtiovarainministeriön ennusteessa on mukana hallitusohjelmasta ne toimet, jotka ovat mukana julkisen talouden suunnitelmassa tai vuoden 2024 talousarvioesityksessä. Tämä on hieman yli puolet 6 miljardin suunnitellusta sopeutuskokonaisuudesta.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)