Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Talouspolitiikan suunta elvytyksestä uudistumiseen
Arviot maailman, Euroopan ja Suomen talouden kasvun toipumisesta koronan jälkeen ovat lupaavia. OECD ennustaa USA:n talouden kasvavan jopa yli kuusi ja euroalueen lähes neljä prosenttia tänä vuonna. ETLA arvio äskettäin Suomen talouden tämän vuoden kasvuksi kolme prosenttia. Vuodelle 2022 kasvuennusteet ovat myös myönteisiä.
Finanssipolitiikkaa on tehtävä hyvin pitkälle ennakoiden. Päätökset vaikuttavat usein viiveellä. Tänä keväänä hallitus kehysriihessään ottaa kantaa vuoden 2022 finanssipolitiikan linjaan. Johdonmukaisuus on välttämätöntä. Elvytystä tarvitaan silloin, kun talouden kasvu on vaimeata. Silloin kun talouden kasvu on vauhdikasta, elvytystä ei tarvita, koska tuotantokapasiteetti on muutenkin käytössä.
Suomen elvytyspanostus koronakriisin aikana on ollut maltillista mutta hyvin vaikuttavaa. Taloutemme on pärjännyt Euroopan muihin maihin verrattuna erinomaisesti. BKT supistui koronakriisin aikana vuonna 2020 -2,8 prosenttia. Tälle vuodelle valtiovarainministeriö on ennustanut 2,5 prosentin kasvua. Vielä tänä keväänä koronakriisin hoito on myös parasta talouspolitiikkaa. Valoa putken päässä näkyy jo ensi syksylle, kun rokotusten kattavuus paranee.
Hallitusohjelmaan sisältyvät, koronaepidemian hoitoon liittyvät ja osaksi kestävän kasvun ohjelmaa suunnitellut toimet täyttävät kuoppaa, joka talouteen on syntynyt koronan seurauksena. Ilman julkisen kysynnän kasvua talouden tuotanto ja työllisyys jäisivät selvästi toteutuvaa alhaisemmiksi vuosina 2020–2021. Koska merkittävä osa tästä julkisen rahankäytön lisäyksestä on väliaikaista, sen vaikutus talouden tuotantoon ja työllisyyteen hiipuu vähitellen. On kuitenkin syytä uskoa, että osalla julkisen rahankäytön väliaikaisesta lisäyksestä – kuten osaamista, uuden teknologian kehittämistä ja käyttöön ottoa sekä vihreää siirtymää tukevat toimet – on pidempiaikaisia talouden tuotantoa, tuottavuutta ja työllisyyttä kasvattavia vaikutuksia.
EU-rahoituksella on tarkoitus ensisijaisesti uudistaa taloutta
Euroopan Unionin kautta tulevan ”elpymisvälineen” tavoite on Suomessa ensisijaisesti uudistaa. Toki se vauhdittaa talouden kasvua lähivuosina mutta merkittävimmät vaikutukset tulevat Suomen kestävän kasvun ohjelman monien uudistusten kautta. Näillä vahvistetaan talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Vaikutuksia ei pystytä vielä pitävästi arvioidaan ennakkoon. Niitä seurataan ja tullaan raportoimaan tarkasti kestävän kasvun ohjelman toimeenpanon myötä. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kysyntään päämarkkina-alueella vaikuttaa se, miten hyvin koko Euroopan 750 mrd euroa ja sen päälle tulevan yksityisen rahan vipuvaikutus käytetään.
Talouden rakenne ja tuotantotapa uudistuu ensinnäkin hiilineutraaliin suuntaan yksityisiä investointeja vauhdittamalla. Kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät arviolta peräti kuusi prosenttia vuositasolla. Samalla suomalaiset eri kokoiset yritykset, koko maassa saavat mahdollisuuden päästä kansainvälisen talouden kasvavien markkinoiden kärkeen. Yritysten toimintaympäristö digitalisoituu ja vähentää hallinnollisia rasitteita. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kasvavat peräti 700 miljoonalla eli harppaamme kohti neljän prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.
Toinen uudistumisen tie on työllisyysasteen sekä julkisten palveluiden tuottavuuden vahvistumisen kautta. Nämä toimet vastaavat EU:n Suomelle antamiin talouspoliittisiin suosituksiin.
Rakenneuudistuksia on EU:lle lähteneessä ohjelmassa pitkä luettelo:
- työllisyyspalvelut uudistuvat asiakaslähtöisiksi,
- työperäisen maahanmuuton prosessit nopeutuvat olennaisesti,
- hoitoonpääsy terveydenhuollossa nopeutuu mahdollisimman lähelle seitsemää päivää,
- sote-palvelut tulevat ihmisten koteihin ja arkiympäristöihin,
- korkeakoulut siirtyvät yhteiseen digitaaliseen oppimisalustaan,
- opinnot voidaan räätälöidä ihmisten ja yritysten tarpeisiin,
- työmarkkinat avautuvat osatyökykyisille entistä paremmin.
Kyse on julkisen hallinnon uudistumisesta joka helpottaa ihmisten arkea ja yritysten toimintaympäristöä koko maassa. Myös yritysten investointeja vauhditetaan joka puolella Suomea. Vaikka ohjelma on kansallinen, sen tavoite on myös lisätä alueellista tasa-arvoa. Tämä otetaan huomioon ohjelman toimeenpanossa.
Kehysriihessä katse koronan jälkeiseen aikaan
Hallituksessa valmistaudutaan huhtikuun lopun tärkeisiin talouden ja yhteiskuntapolitiikan linjauksiin. Katseet on suunnattava koronan jälkeiseen aikaan. Suomalaisten yritysten pitää päästä kansainvälisen kasvun vauhtiin mukaan ja sitä auttaa EU:n elpymisvälineen rahoitus. Lisäksi tarvitaan kotimaisia toimia omistamisen ja yrittämisen edellytysten sekä investointiympäristön parantamiseksi.
EU-välineen rahoitukset elvyttävät lievästi ja se riittää mainiosti Suomen talouden tarpeisiin. Olennaisempia ovat rakenteelliset uudistukset jotka vahvistavat kasvua ja mieluummin tuplaavat sen suhteessa ennusteisiin.
Finanssipolitiikassa on valmistauduttava paluuseen normaaliin eli julkisen talouden kehyksiin. ”Kehykset” ovat valtion vakaan ja ennakoitavan talouden pidon tärkein ankkuri. Koronakriisin aikana 2020 ja vielä 2021 on tässä ollut käytössä tiettyjä joustoja.
Lähivuosina kehysten tueksi tulevat myös EU:n linjaukset eli julkisen talouden alijäämärajoite sekä velan BKT-suhdetta koskeva rajoite. Näiden palauttamisen aikataulusta Ecofin-neuvosto keskusteli tiistaina. Ennakoin että nämä rajoitteet palautuvat vuonna 2023.
Veronmaksajien etu edellyttää tarkkaa priorisointia
Paluu kehyksiin voi merkitä sitä, että monikin ministeriö joutuu pettymään suhteessa toiveisiinsa ja odotuksiinsa. Tämähän on menneiltä vuosilta erittäin tuttua vuorovaikutusta valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden välillä. Veronmaksajien etu edellyttää tarkkaa priorisointia.
Paluu kehyksiin on kuitenkin eri asia kuin talouden sopeuttaminen. Siitäkin on tänä keväänä keskusteltava. Hallitus on jo aiemmin päättänyt tavoitteesta vahvistaa julkista taloutta viidellä miljardilla eurolla niin että julkisen velan BKT-suhde vakautuu. Valtiovarainministeriö parhaillaan valmistelee julkisen talouden kestävyystiekarttaa, eli konkreettisia seuraavia askelia viiden miljardin vahvistumistavoitteen saavuttamiseksi. Keinot ovat ensisijaisesti työllisyysuudistukset, talouden kasvun vauhdittaminen, julkisten palveluiden tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden vahvistaminen sekä sote-uudistus.
Työllisyysuudistusten päätavoite on lisätä julkisen talouden tuloja ja vähentää menoja. Myös muut kasvua vauhdittavat uudistukset lisäävät tuloja. Kasvu edellyttää riittävää työvoiman tarjontaa. Sen varmistaa lyhyellä aikavälillä työperäisen maahanmuuton vauhdittuminen ja pitkällä aikavälillä korkeampi syntyvyys.
Tutkimus- ja kehitysmenot ovat siinä mielessä poikkeuksellisia, että niillä on kiistattomia hyötyjä talouden tuottavuuden ja kasvun vauhdittamisen kannalta. Siksi pidän mahdollisena jopa kehyksiin vaikuttavia linjauksia tutkimus- ja kehitysmenojen lisäämiseksi sillä edellytyksellä että työllisyysasteen nousua, työperäistä maahanmuuttoa, investointiympäristöä ja velanhoitokykyämme kohentavat päätökset samalla etenevät.
Matti Vanhanen
valtiovarainministeri