Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puheenvuoro Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esitteli Suomen alustavaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa tiedotustilaisuudessa maanantaina 15. maaliskuuta.
Arvoisat median edustajat, hyvät kuulijat
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään puoltanut Suomen kestävän kasvun ohjelman alustavaa suunnitelmaa lähetettäväksi EU:n komissiolle. Olemme siis päättäneet siitä, miten Suomi kohdentaa EU:n ns. elpymisvälineestä tulevan, arviolta noin 2,1 miljardin, rahoituksen mahdollisimman vaikuttavasti.
Ohjelmamme painotus on enemmän uudistumisessa kuin elvytyksessä. Varmistamme ensinnäkin sitä, että yritykset ja elinkeinoelämä koko Suomessa pääsee kansainvälisen vihreän ja digivetoisen kasvun vauhtiin. Lisäksi uudistamme sote- työllisyys ja jatkuvan oppimisen palveluita ihmisille paremmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Autamme sekä ihmisiä että yrityksiä valmistautumaan Koronan jälkeiseen aikaan.
Alustavaa suunnitelmaa on valmisteltu tiiviissä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän, alueiden ja maakuntien toimijoiden, tutkimus- ja koulutusalan sekä sote- ja työllisyysalan kanssa. Eduskunta on antanut oman palautteensa. Kiitän kaikkia tähän mennessä valmisteluun osallistuneita!
Vuorovaikutus eri tahojen kanssa tuotti mittavan määrän hankeaihioita. Alkuvuonna perustettu, johtamani, Suomen kestävän kasvun ministeriryhmä on tehnyt priorisointia ja kokonaisuuden vaikuttavuuden varmistamista. Asetimme ensivaiheessa koko ohjelmalle ja sen pilareille tavoitteet. Työ on ollut hyvin yksimielistä.
Koko ohjelman yhteinen tavoite on ensinnäkin talouden rakenteiden uudistuminen ympäristön kannalta kestäviksi, jota mittaamme kasvihuonekaasujen vähentymisellä.
Toinen tavoite on lisätä talouden tuottavuutta sekä sen edellyttämiä tutkimus- ja kehitys - sekä digi-investointeja.
Kolmanneksi tavoittelemme vahvaa yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta ja sitä kautta yksityisten investointien mahdollisimman suurta kasvua eli ns. vivutusta.
Neljänneksi olemme huomioineet tavoitteissa tietysti komission Suomelle antamat suositukset kuten hoitoon pääsyn nopeuttamisen osana sote-uudistusta sekä työllisyysasteen nostamisen. Edistämme ohjelmassa myös osaamistason nousua. Nämä vastaavat Suomen talouden pitkän aikavälin tuttuihin rakenteellisiin ongelmiin. Kestävän kasvun ohjelma hakee ratkaisuja julkisten palveluiden uudistumisesta ihmis- ja asiakaslähtöisiksi. Se edellyttää eri ministeriöiden ja hallinnon tasojen tiiviistä yhteistyöstä mutta myös tiiviistä kumppanuutta yksityisen sektorin kanssa.
Vihreä siirtymä, digitalisaatio sekä tutkimus – ja kehitystoiminta läpileikkaavina teemoina
Suomen Kestävä kasvun Ohjelma on jaettu neljään pilariin jotka ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sote palvelut.
Näiden pilareiden yksityiskohtia esittelee Olli Kärkkäinen hetken päästä. Alustavassa suunnitelmassa nämä neljä pilaria muodostavat siis hieman vajaat 2,1 miljardia euron kokonaisuuden käypähintaisena. On hyvä huomata, että tämän lisäksi EU-rahaa tulee kestävän kasvun ohjelmaan myös muuta kautta. Suomen kokonaissaanto EU:n elpymispaketista on arviolta 2,9 miljardia euroa käypähintaisena.
Mutta palataan Kestävän kasvun ohjelman sisältöön: Vaikka digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat omat erilliset pilarinsa, ne samalla ovat koko ohjelmaa läpileikkaavia teemoja joihin kohdistuu rahoitusta useista pilareista.
Samaten tutkimus- ja kehitys ja innovaatiopanostukset ovat teema joka on läpikäyvästi otettu huomioon koko ohjelmassa, kaikissa pilareissa.
Eli jos 2,1 miljardin ohjelmaa katsotaan näiden teemojen näkökulmasta, niin kokonaisuudesta 50 prosenttia kohdentuu vihreään siirtymään, 25 % digitalisaatioon ja reilut 30 prosenttia tutkimukseen ja kehitykseen. Yhteenlaskien tämä on enemmän kuin sata prosenttia siksi, että sama rahoitus voi edistää useampaa näistä läpileikkaavista teemoista.
EU:n minimitavoitteenahan oli, että vähintään 37 prosenttia kokonaisuudesta tulisi kohdentaa hiilidioksidipäästöjä vähentäviin toimiin. Suomessa otimme heti alusta kunnianhimoisemman tavoitteen eli 50 prosenttia ja sen mukaan on ohjelma nyt tehty.
Ohjelmassa siis investoidaan yli miljardi euroa talouden vihreään rakennemuutokseen, jossa yhteistyö yritysten kanssa on avainasia. Tuemme yrityksiämme pärjäämään vihreän siirtymän teknologioiden ja muiden ratkaisujen huikeasti kasvavilla globaaleilla markkinoilla. Niin Euroopassa, Aasiassa kuin Yhdysvalloissa tehdään samaa rakennemuutosta, jossa suomalaisten yritysten on mahdollista päästä kansainväliseen kärkeen.
Noin neljäsosa eli 25 prosenttia suunnitelman euroista edistää puolestaan toista kasvavien maailmanmarkkinoiden ajuria eli digitalisaatiota. Myös tässä menemme EU:n minimivaatimuksen yli, sehän on 20 prosenttia. Panostuksilla vauhditamme digitalisaatiota sekä yksityisellä että julkisella puolella. Reilun puolen miljardin investoinneilla digi- ja datatalouteen lisätään palveluiden tuottavuutta ja saavutettavuutta.
Kolmas läpileikkaava teema on tutkimus, kehitys ja innovaatiopanostukset, johon kohdennetaan uutta rahoitusta peräti noin 700 miljoonaa euroa eli kolmannes ohjelman kokonaisuudesta. Kyse on tki-toiminnasta sekä yrityksissä että yliopistoissa ja korkeakouluissa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi sen, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen olisi panostettava 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kasvun ohjelma nostaa tki- panostukset toivotulle kasvu-uralle. Tämä auttaa elinkeinoelämää uudistumaan ja lisäämään tuottavuutta.
Siirryn nyt käsittelemään ohjelman ennakoituja vaikutuksia kansantalouteen, ympäristöön, yrityksiin sekä ihmisiin.
Kerron konkreettisemmin siitä mitä hallitus arvioi ohjelmalla saatavan aikaan yhteistyössä monien eri tahojen ja toimijoiden kanssa. Vastaan kysymyksiin: Paljonko päästöt vähenevät? Paljonko investointeja käynnistyy? Miten uudistukset parantavat yritysten toimintaedellytyksiä? Miten ihmisten arjen sujuvuus paranee?
Päästöt vähenevät ja investoinnit vauhdittuvat
Ensiksi ohjelman vaikutuksista kansantalouteen kokonaisuutena sekä taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden kannalta. Suomen kestävän kasvun ohjelman investoinnit vähentävät Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Varovaisesti arvioiden potentiaalinen kokonaisvaikutus on 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kolme miljoonaa tonnia vuodessa vastaa noin kuutta prosenttia Suomen päästöistä.
Ohjelmalla käynnistyvät investoinnit nopeuttavat erityisesti teollisuuden vähähiilitiekarttojen mukaisia päästövähennystoimia eli etenkin teollisuuden sähköistymistä. Tämä on ollut elinkeinoelämän vahva toivomus ja odotus. Samalla kun luomme suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuden uudistua ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa, saavutamme merkittävät päästövähentymät.
Kolmen miljoonan tonnin päästövähentymän mittakaavan voi suhteuttaa vertaamalla sitä liikenteen päästöihin. Liikenteen päästöjen ennakoitu lisävähennystarve on vuoteen 2030 mennessä 1,55 miljoonaa tonnia. Nyt kestävän kasvun ohjelmalla aikaansaamme noin kaksinkertaisen päästövähennyksen. Osa ohjelman toimista tukee myös fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutumista.
Tärkeä kriteeri hankekokonaisuuksien priorisoinnissa on päästövähennysten ohella yksityisten investointien vauhdittaminen ja vivutus. Kun saamme EU:sta 2,1 miljardin rahoituksen, on sillä saatava liikkeelle vähintään sama määrä yksityisiä investointeja. Alustavan arvion mukaan ohjelma saisi liikkeelle yli kolmen miljardin euron edestä yksityisiä investointeja.
Ohjelman aikaan saama kokonaisvaikutus taloudessa olisi silloin yli viisi miljardia euroa. Merkittävimmät vipuvaikutukset ovat juuri vihreän siirtymän panostuksilla.
Kestävän kasvun ohjelma kirittää lisäksi Suomen bruttokansantuotteen kasvua. Suomen BKT:n arvioidaan ohjelman ansiosta olevan 0,5 % ennakoitua suurempi vuonna 2023, kun huomioidaan myös muualla EU:ssa tapahtuva elvytysvaikutus. Suomen oman 2,1 miljardin euron suunnitelman suora elvyttävä vaikutus bkt:hen on vuosina 2021-2025 yhteensä 0,85 prosenttia. Lähivuosien talouden kasvun vauhdittumisen ja suoranaisen elvytyksen lisäksi ohjelma vahvistaa talouden kasvupotentiaalia. Rakenteelliset uudistukset, digitalisaatio ja tki-panostukset parantavat tuottavuutta ja kasvupotentiaalia koko alkavalla vuosikymmenellä.
Työllisiä ohjelma lisää väliaikaisesti toteutusaikanaan elvytyksenä noin 6 500 henkilötyövuodella. Pysyvää työllisyysasteen nostoa vauhditetaan Pohjoismaisen työllisyyspalveluiden mallin käyttöönotolla, työperäisellä maahanmuutolla sekä osaamistason nostolla. Työllisyyspalveluiden uudistuksella hallitus on sitoutunut 10 000 työllistä lisävään vaikutuksiin. Osaamisperustan vahvistamisen sekä työperäisen maahanmuuton työllisyys- ja kasvuvaikutukset on arvioitava vielä erikseen.
Yritykset kasvun vauhtiin
Miten ohjelma uudistaa yritysten toimintaympäristöä ja lisää kilpailukykyä? Mitä uusia eväitä se tuo kasvuun? Miten se avaa markkinoita maailmalle?
Ensinnäkin suomalaiset yritykset tietysti pääsevät kansainvälisen talouden ajurien vauhtiin tki- ja digi-investointien tuella. Uuden kasvun kärkialoilla panostetaan myös viennin edistämiseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Arviolta jopa 700 miljoonan tki-rahoitukset kohdistuvat erityisesti vihreään siirtymään, mutta myös muille kärkialoille, kuten 6G:n ja tekoälyn kehittämiseen. Bio- ja kiertotalouden demolaitoksia vauhditetaan. Yritysten yhteistyöhön perustuviin veturihankkeisiin satsataan merkittävästi. Myös Suomen Akatemian lippulaiva hankkeita sekä tutkimusinfraa rahoitetaan. EU-rahoitus luonnollisesti vivuttaa myös yksityistä tki-toimintaa.
Mainitsinkin jo, että yksityisten investointien vipuvaikutukset ovat kaikkein suurimpia vihreän siirtymän rahoituksessa ja etenkin energia-alalla. Mainitsen tässä vain otsikkotasolla alat joilla vaikutukset ovat mittavia: energian siirto ja jakelu, merituulivoima, biokaasu ja muut uusiutuvat liikennepolttoaineet, lämmön talteenotto ja geolämpö.
Toiseksi yritykset saavat sujuvuutta toimintaympäristöönsä datatalouden ratkaisuista. Yritysten taloushallinto automatisoituu, talousdatan tiedonvaihto nopeutuu – esimerkiksi verotuksessa päästään reaaliaikaisuuteen ja samalla yritysten hallinnollinen taakka vähenee.
Kolmanneksi yritysten kasvua tukee se, että työvoiman saatavuus paranee montaa kautta. Osaavan työvoiman maahanmuuttoa ja työlupien saantia nopeutetaan eri virastot, toiminnot ja ihmiset yhdistävillä huippuluokan digitaalisilla ratkaisuilla. Näillä päästään työlupien tavoiteltuun yhden kuukauden käsittelyaikaan ja erityisosaajilla jopa kahteen viikkoon. Korkeakouluissa koulutuspaikkoja lisätään ja työelämän tarpeet huomioivaan jatkuvan oppimiseen luodaan uudet toimintamallit. Oppiminen työn ohessa sujuvoituu.
Ohjelma tukee lisäksi osaamis- ja tutkimusperustaista uudistumista myös koronaepidemiasta pahiten kärsineillä aloilla matkailussa, luovassa taloudessa ja tapahtuma-alalla.
Ihmisille sujuvaa arkea
Ohjelma siis vaikuttaa koko kansantalouteen ja ympäristöön suotuisasti, vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja lisäksi parantaa myös ihmisten arjen laatua ja toimivuutta.
Nostan esille ihmisten arjen sujuvuudesta neljä esimerkkiä:
Ensinnäkin uusien toimintamallien ansiosta ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon, kuntoutukseen tai muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin koko maassa, nopeampi hoitoon pääsy koskee myös mielenterveyspalveluihin.
Palvelujen alueellinen saatavuus ja saavutettavuus paranevat, kun tarjolle tulee lisää digitaalisia palvelutapoja, kuten verkkokeskustelu ammattilaisten kanssa ja etävastaanotto. Palveluita voidaan tuoda esimerkiksi kauppakeskuksiin tai kotiin. Toimenpiteillä edistetään myös hoitotakuun toteuttamista eli sitä, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsi viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Toiseksi monipaikkainen elämä ja arki mahdollistuvat entistä paremmin. Nopeiden nettiyhteyksien vahvistaminen koko Suomessa mahdollistaa, että töitä voi tehdä sujuvasti työpaikalla, kotona tai vaikka mökillä. Myös yrittäminen ja opiskelu onnistuvat paikasta riippumatta. Korkeakouluilla on erinomainen yhteinen digivisio, jota viedään eteenpäin.
Ohjelmalla saadaan parhaimmillaan laajakaistan piiriin 80 000-100 000 kotitaloutta tai yritystä. Ohjelmalla rahoitetaan huippunopeita yhteyksiä, joissa sekä vastaanottavan että lähtevän yhteyden nopeus on symmetrisesti vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Nopeita yhteyksiä ja laajakaistoja rahoitetaan tämän nyt komissiolle lähetetyn ohjelman lisäksi myös maaseuturahastosta.
Kolmanneksi kotitalouksia tuetaan muuttamaan lämmitystapoja ympäristön kannalta kestävämmiksi. Uuden tuen avulla voi vajaa 20 000 pientaloa luopua erillisöljylämmityksestä. Tuki kohdentuu myös seurakunnille ja kunnille öljylämmityksestä luopumiseen. Tuki on jatkoa jo viime vuonna aloitetulle huippusuositulle järjestelmälle. Viime vuoden budjettiin varatut rahat loppuivat ihan kättelyssä. Nyt saamme tähän jatkoa.
Neljänneksi ohjelma helpottaa työttömiä löytämään sujuvasti uuden työnantajan ja täydentämään osaamista uusiin tarpeisiin. Laitamme vauhtia pohjoismaisen työllisyysmallin uudistuksiin, jolloin työnhakija hyötyy asiakaslähtöisestä ja sujuvasta palvelusta. Työ- ja elinkeinotoimistoissa asiointi helpottuu sekä verkossa että työntekijä henkilökohtaisesti kohdaten. Osatyökykyiset saavat uusia mahdollisuuksia tulla mukaan työpaikoille omien kykyjensä mukaisesti. Nuoret saavat Ohjaamoista jatkossa monipuolisempaa tukea kun sosiaali- ja terveysalan osaamista siellä lisätään.
Eli arvoisat kuulijat,
Hallitus tavoittelee kestävän kasvun ohjelmalla sekä kansantalouden, ympäristön, yritysten että ihmistenkannalta monia myönteisiä vaikutuksia. Päästöt vähenevät, kilpailukyky paranee ja arki sujuvoituu koko maassa.
Tämä onnistuu, kun käytämme EU- rahoituksen huolellisesti harkiten ja vaikuttavimpia hankkeita priorisoiden. Tämä on johtamani ministeriryhmän yksimielinen päämäärä.
Alustava ohjelma menee nyt EU:n komission arviointiin ja käymme siitä maalis-huhtikuun aikana vuoropuhelua sekä komission kanssa että kotimaassa avoimesti eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita kuullen. Ohjelmaan voi siis tulla vielä muutoksia. Otamme mieluusti vastaan palautetta ja kommentteja nyt julkaistusta jo varsin yksityiskohtaisesta ohjelmasta.
Hallituksen on määrä hyväksyä lopullinen suunnitelma 30. huhtikuuta. EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat ensi kesänä, jonka jälkeen rahoitusta voidaan siirtää kansalliseen budjettiimme.
Vaikuttavuuden kannalta tietysti ohjelman toimeenpano on yhtä lailla tärkeä vaihe. Myös sen tulemme tekemään avoimesti ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa.