Valtiovarainministeri Riikka Purran puhe vuoden 2025 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa
Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui vuoden 2025 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 24. syyskuuta. Puhe muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies!
Suomen talouden tilanteessa näkyy valopilkkuja. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia. Myös monet muut ennustelaitokset povaavat ensi vuodesta jo parempaa. Kuluva vuosi on ollut taloudellisesti heikko. Geopoliittinen tilanne ja esimerkiksi Saksan vaisu talouskehitys ovat osuneet valitettavasti Suomen ulkomaankauppaan. Onneksi kuluvan vuoden valtiontalouden alijäämä näyttäisi jäävän yli miljardi euroa pienemmäksi odotuksiin nähden.
Rakentamisessakin on jo nähtävissä, että suhdannekuoppa on takanapäin. Hallituksen talouspolitiikka ja vahva sitoutumisemme julkisen talouden vakauttamiseen luovat uskoa ihmisille ja yrityksille siitä, että Suomessa on jatkossakin hyvä elää, tehdä työtä ja yrittää. Kuluttajien ostovoima kohenee, kun inflaatio on hidastunut. Korkotaso laskee kuukausi kuukaudelta, ja asuntovelallisille perheille jää enemmän käteen rahaa. Näissä orastavan kasvun oloissa hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2025 talousarvioehdotuksen.
Arvoisa puhemies, Hallitus päätti keväällä merkittävistä, yli 3 miljardin euron lisäsopeutuksista, hallitusohjelmassa jo sovittujen toimien päälle. Tämä jos mikä on osoitus hallituksen erinomaisesta toimintakyvystä. Talousarvioehdotuksessa pannaan nyt toimeen näitä keväällä tehtyjä päätöksiä. Hallituksen vahva sitoutuminen julkisen talouden vakauttamiseen on välttämätöntä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja luottoluokittajat ovat pitäneet hallituksen talouspolitiikan linjaa oikeana.
Sopeutustoimista mainitsen esimerkkinä muutamia. Hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päätetyt valtionavustussäästöt kasvavat vuonna 2025. Säästöä syntyy yli 150 miljoonaa ministeriöiden avustuksista järjestöille ja säätiöille.
Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja kevään kehysriihessä päätettyjen lisäsäästöjen toimeenpano etenee samoin suunnitellusti. Niitä sisältyy budjettiehdotukseen noin 274 miljoonaa euroa lisää tähän vuoteen verrattuna. Ministeriöt ovat itse valmistelleet sektoreilleen ohjelmat, joissa on yksilöity tarkemmin toimenpiteitä säästöjen aikaansaamiseksi. Myös esimerkiksi kehitysavusta leikataan lisää pitkälti toistasataa miljoonaa.
Leikkauksista huolimatta valtiontalouden alijäämä on ensi vuonna noin 12 miljardia euroa. Hallituksen toimenpidekokonaisuudella velkasuhde vakautuu vuonna 2027. Euroopan komissionkin tiukassa laskelmassa jo päätetyt toimet riittävät. On hyvä, että virkakuntamme on saanut velkakestävyysanalyysin tekniset oletukset kohdalleen Brysselissä. Emme voi tietenkään lyhentää valtion velkaa eläkesektorin ylijäämillä, vaikka sosialidemokraatit näin kuvittelivat 1990-luvulla, kun liityimme Euroopan talous- ja rahaliittoon.
Arvoisa puhemies, Kokonaisveroaste ei nouse vuoden 2023 tasosta hallituksen päätösten vuoksi, vaikka joudumme valitettavasti tekemään myös veronkorotuksia. Työn verotuksen kevennykset laskevat pieni- ja keskituloisen palkansaajan verotaakkaa. Joitakin veroja, kuten arvonlisäveroa, joudumme – ja jouduimme – valitettavasti kiristämään.
Sosiaali- ja terveyspalvelut maksavat yhä enemmän vuosi vuodelta. Hallitus lisää soten rahoitusta ensi vuodelle yli 2 miljardia euroa. Haluamme varmistaa, että kansalaiset saavat heille kuuluvat peruspalvelut. Sotemalli on kuitenkin virheellisesti suunniteltu sdp:n ja keskustan johdolla. Valuvikojen arvioinnin ohella hallitus selvittää, mitä hyvinvointialueilla tapahtuu johtamisen näkökulmasta. Hyvinvointialuemalli on valitettavasti sellainen menoautomaatti, että luultavasti joudumme tekemään napakkoja korjaavia toimia. Tavoitteena on, että kansalaiset hoidetaan laadukkaasti ja nopeasti, kustannustehokkaalla tavalla.
Mutta se vielä todettakoon – on tämä yksi pirullinen työmaa, minkä edellinen hallitus meille soteen avasi. Ylivoimaisesti suurin murheenkryyni myös näin valtiovarainministerin näkökulmasta.
Arvoisa puhemies, Suomi tekee merkittäviä panostuksia omaan puolustukseensa. Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin osoitetaan yhteensä 67 miljoonan euron lisämääräraha. Tarpeet aiheutuvat Naton läsnäolon vahvistamisesta Suomessa. Näitä ovat Suomeen perustettava maajohtoporras sekä eteentyönnetty maavoimajoukkojen läsnäolo. Lisäksi liittolaismailta saatavan avun vastaanottokyvyn edistämiseen osoitetaan lisämäärärahaa.
Budjettiehdotuksessa esitetään puolustusmäärärahoihin merkittäviä korotuksia, melkein puoli miljardia euroa. Rahoituksen riittävyys on tärkeää, mutta Suomen itsemääräämisoikeus nojaa viime kädessä suomalaiseen reserviläisarmeijaan, vankkaan maanpuolustustahtoon ja rakkauteen kallisarvoista isänmaatamme kohtaan. Hallitus varmistaa, että armeijamme on riittävällä tavalla varustettu. Ukrainaa tuemme voittamaan ja jälleenrakentumaan.
Kuten ikääntyminen ja sisäisen turvallisuuden ongelmat kotimaassa lisäävät menotarpeita, niin tekevät myös ulkoisen ympäristön muutokset ja kansallinen turvallisuus.
Arvoisa puhemies, Jokaisen itsenäisen maan tärkein tehtävä on huolehtia ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Olemme saaneet nähdä ja kuulla viranomaisilta, kuinka katurikollisuus ja nuorisojengiväkivalta ovat lisääntyneet. Maahanmuuton lieveilmiöt ovat kasvussa, kuten on tapahtunut ja tapahtuu kaikissa muissakin vastaavanlaista politiikkaa toteuttaneissa maissa. Onneksi Suomi korjaa suuntaa, ja esimerkiksi Ruotsin tilanne olisi vielä mahdollista välttää.
Pääkaupunkiseudun osalta tilanne on menossa nopeasti huonoon suuntaan ilman jämäkkää rikostorjuntaa. Siksi teemme panostuksia jengirikollisuuden torjuntaan. Jo aiemmin päätetyn lisäksi satsaamme miljoonia euroja poliisin nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan.
Teemme myös lisäpanostuksia esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan osoittamalla poliisille lisämäärärahoja. Hallitusohjelman mukaisesti poliisin resursseja lisätään niin, että 8000 poliisin määrä vaalikauden lopussa mahdollistuu. Kun rikolliset on saatu kiinni, oikeuslaitoksemme tuomitsee ja vankeinhoito jatkaa siitä. Teemme merkittäviä panostuksia vankiloiden turvatekniikkaan ja -valvontaan. Vankilamme saavat suuren määrän esimerkiksi etälamauttimia ja huumetorjuntaan drone-tutkakalustoa. Aserikoksista tulevia vähimmäisrangaistuksia kiristetään.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 6 miljoonaa euroa välttämättömiin materiaali- ja kalustohankintoihin. Rajavartiolentolaivueen toiminta jatkuu Turussa. Tämän vuoden kolmanteen lisätalousarvioesitykseen sisällytetään turvallisuuteen liittyvinä menokohteina mm. rajavartiolaitoksen rajatekninen valvonta sekä sotilaallisen tilannekuvan järjestelmien yhteensovittaminen.
Arvoisa puhemies, Suomen talouden tila on ollut pitkään aneeminen. Vaikka nyt kyse on myös huonosta suhdanteesta, ei 17 vuoden käytännössä toteutunut reaalinen talouskasvun olemattomuus ole kiinni suhdanteesta. Tämä tosiasia on nyt pakko tunnustaa. Kasvumantran hokeminen ei auta. Vaaditaan oikeita toimenpiteitä ja rohkeaa talouden rakenteiden ja yhteiskunnan uudistamista. Sitä tämä hallitus tekee.
Suomen ja meidän suomalaisten on avattava silmämme; meidän on oltava yhtenäisiä haastavina aikoina. Naivismin on aika mennä. On myös tarve ryhdistäytyä, sillä olemme päässeet henkisesti veltostumaan vuosien saatossa. On aika kantaa vastuuta ja ottaa vastuuta itsestään. Ei vaatia vain oikeuksia vaan peräänkuuluttaa velvollisuuksia. Korkeilla veroilla, paapomisella ja holhoamisella emme tule selviämään.
Lapsemme ansaitsevat hyvän koulutien, laadukkaan ja vaativan opetuksen. Näin pienellä kansakunnalla ei ole varaa päästää peruskoulusta lapsia maailmalle ilman oikeaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Miten voisimme ikinä menestyä jatkossa kansainvälisessä kilpailussa vaikkapa robotiikan, tekoälyn ja kvanttiteknologioiden saralla, jos lapsemme eivät osaa kertotaulua kuin auttavasti. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu kasvatuksesta; opettajille on palautettava auktoriteetti. Tarvitsemme koulurauhaa. Siksi hallitus toimii. Oppimisen tukea vahvistetaan kaikilla asteilla. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolme vuosiviikkotuntia laajentamatta opetussuunnitelmaa. Hallitus satsaa koulupoliisiin, jotta lapsemme saisivat opiskella rauhassa kouluissamme, ilman väkivallan tai rikollisuuden uhkaa. Tulevaisuus tehdään kouluissa. Kännykät eivät kuulu oppitunneille. Tyrnävällä on päästy erinomaisiin tuloksiin yläluokilla, kun matematiikkaa ja äidinkieltä on opetettu tasoryhmissä. Tyrnävän Kuulammen koulu on Suomen paras PISA-koulu. Tästä sopii ottaa esimerkkiä. Kyllä me osaamme, kun haluamme!
Arvoisa puhemies, Suomi ei nouse ilman kasvua ja työtä. Hallitus lisää T&K-panostuksia sadoilla miljoonilla. Suurten investointien verohyvitys on lausuntokierroksella. Teollisuussijoitusta pääomitetaan 100 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Suomalaisille kasvuyrityksille tulee riittämään rahoitusta. Kantaverkkoyhtiötä pääomitetaan tarvittaessa, jotta investoinnit saadaan käyntiin esimerkiksi Itä-Suomessa. Esimerkkinä aluetaloudellisista panostuksista mainitsen GTK:n koerikastamon rakentamisen Outokumpuun. Kymenlaaksossa Kotkan valtatie ja VT 12 saavat merkittävän ja kauan toivotun rahoituksen tienpitoon ja perusparannuksiin. Ensi kesänäkin tuore asfaltti tuoksuu koko maassa. Koko maa on todella pidettävä elinvoimaisena näinä haastavina aikoina.
Arvoisa eduskunta, kyllä me nousemme – työllä, sisulla ja rakkaudella isänmaatamme kohtaan.