Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2019 yliarvioi talouskasvua

Valtiovarainministeriö 29.5.2020 10.02
Tiedote

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 29. toukokuuta ennustepoikkeamaraportin. Raportissa tarkastellaan, miten valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2019 vastasi toteutunutta talouskehitystä. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 1,7 prosenttia, mutta kasvu oli maaliskuun 2020 tietojen perusteella 1,0 prosenttia.

Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan valtiovarainministeriön edellisen vuoden syksynä julkistamaa talousennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Talousennuste vuodelle 2019 julkistettiin syksyllä vuonna 2018, ja ennuste toimi vuoden 2019 budjetin pohjana.

Nyt julkaistussa ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan ennusteen keskeisimpiä muuttujia, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavia kysyntäeriä, julkista taloutta, työllisyyttä, työttömyyttä ja inflaatiota.

Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2020 alustavan arvionsa kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2019. Nämä luvut tulevat kuitenkin vielä tarkentumaan, mikä vaikuttaa merkittävästi myös valtiovarainministeriön arvioiden osuvuuteen.

Ennustepoikkeamat keskimääräistä suurempia

Lähes kaikkien kysyntäerien ennustepoikkeamat ovat keskimääräistä suurempia. Viennin ja julkisen kulutuksen ennusteet poikkesivat toteutuneesta kuitenkin keskimääräistä vähemmän. Myös työllisyysennuste poikkesi toteutuneesta keskimääräistä vähemmän.

Syksyllä 2018 ennustettiin, että maailmantalous kasvaa 3,7 prosenttia vuonna 2019. Ennuste kuitenkin yliarvioi maailmantalouden kasvua: vuonna 2019 maailmantalouden trendi oli hidastuva ja talous kasvoi 2,9 prosenttia.

Syksyllä 2018 ennustettiin, että maailmankauppa kasvaisi vuonna 2019 4,6 prosenttia. Maailmankauppa kuitenkin supistui 0,4 prosenttia. Maailmankaupan kasvu alkoi hidastua syksyllä 2018 kauppakonfliktien ja autoteollisuuden ongelmien seurauksena.

Vuonna 2019 viennin kasvu ylitti sekä vientimarkkinoiden että maailmankaupan kasvun. Vienti kasvoi tämänhetkisten tietojen mukaan 7,1 prosenttia ennustetun 3,9 prosentin sijaan. Viennin suurta ennustepoikkeamaa selittävät palveluviennin erittäin vahva kasvu ja vuoden 2018 loppupuolelle suunnitellun risteilyaluksen luovutuksen siirtyminen alkuvuodelle 2019.

Vuoden 2019 talousarvioesityksen pohjana olevassa ennusteessa yksityisen kulutuksen ennakoitiin lisääntyvän 1,6 prosenttia. Ennakkotiedon mukaan yksityinen kulutus lisääntyi viime vuonna 1,0 prosenttia. Kotitalouksien säästäminen lisääntyi ennustettua nopeammin. Kotitalouksien tulojen kehitys oli ennustetun mukaista.

Yksityisten investointien ennustettiin kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2019. Maaliskuussa 2020 julkaistu ennakkotieto vuoden 2019 yksityisten investointien kehityksestä kuitenkin osoittaa, että yksityiset investoinnit vähenivät prosentin verran edellisestä vuodesta. Koko kansantalouden investointien ennustettiin kasvavan 1,5 prosenttia, mutta julkaistujen ennakkotietojen mukaan investoinnit vähenivät 0,8 prosenttia.

Julkisten investointien ennustettiin vähenevän 4,4 prosenttia, mutta investoinnit lisääntyivätkin 0,3 prosenttia. Rakennusinvestointeja koskevat ennusteet osuivat kuitenkin hyvin lähelle toteutumaa. Rakennusinvestointien hidastuminen ja väheneminen nähtiin jo syksyllä 2018.

Syksyllä 2018 ennustettiin, että työllisten määrä kasvaa 0,9 prosenttia ja työttömyysaste on 6,9 prosenttia vuonna 2019. Työllisyys kasvoi 1,0 prosenttia, ja työttömyysaste oli 6,7 prosenttia. Työllisyyden ennustettu kasvu oli siten uskottava suhteessa laadintahetken talouskasvuennusteeseen.

Syksyllä 2018 ennustettiin, että inflaation määrä vuonna 2019 on 1,4 prosenttia, kun toteutunut luku kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna oli 1,0 prosenttia. Ennustepoikkeamaan vaikuttivat useat tekijät. Elintarvikkeiden ja palveluiden hinnat nousivat hieman odotuksia nopeammin. Vastaavasti energian hinnan nousu oli hieman odotuksia hitaampaa ja tavaroiden hinnat laskivat, kun ennusteessa niiden odotettiin nousevan maltillisesti. Näiden tekijöiden vuoksi toteutunut inflaatio jäi kokonaisuutena ennustettua pienemmäksi.

Vuoden 2018 syksyllä julkisyhteisöjen velkasuhteeksi ennakoitiin 59,1 prosenttia. Toteutunut velkasuhde osoittautui 0,3 prosenttiyksikköä suuremmaksi, 59,4 prosentiksi. Velan nimellinen määrä jäi 0,6 miljardia euroa ennustettua pienemmäksi, mutta bruttokansantuotteen pienempi määrä johti 0,6 prosenttiyksikköä suurempaan velkasuhteeseen.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi

Valtiovarainministeriö laatii kokonaistaloudellisia ennusteita talouspoliittisen päätöksenteon tueksi neljästi vuodessa. Ministeriö arvioi ennusteitaan kerran vuodessa julkaistavassa ennustepoikkeamaraportissa. Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan edellisen vuoden syksynä tehtyä ennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi säännöllisesti ministeriön kokonaistaloudellisia ennusteita osana finanssipolitiikan valvontaa. Se on tehnyt arviointia julkisen talouden suunnitelmasta annetun asetuksen perusteella vuodesta 2017 lähtien

Tiedotteen ingressiä korjattu 29.5. klo 12.15:

Uusi teksti: Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 1,7 prosenttia, mutta kasvu oli maaliskuun 2020 tietojen perusteella 1,0 prosenttia.

Vanha teksti: Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 1,7 prosenttia, mutta kasvu oli maaliskuun 2019 tietojen perusteella 1,0 prosenttia.

Palaa sivun alkuun