Hyppää sisältöön

Suomen kestävän kasvun ohjelma puolivälissä

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 4.3.2024 13.20
Kolumni
Kuvassa Kirsi Paasovaara ja Tuula Kieseppä

Suomen kestävän kasvun ohjelman mukainen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyö etenee hyvinvointialueilla. Useita vaikuttavaksi todettuja toimenpiteitä ja menetelmiä on viety laajalti eteenpäin. Toimenpiteet jatkuvat vuoden 2025 loppuun, mutta seuranta osoittaa jo nyt, että ohjelmassa on edetty suunnitelman mukaisesti kohti tavoitteita.

 

Sote-palvelut kehittyvät laajalla rintamalla

Ohjelman tavoitteena on, että väestö saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut nopeasti, yhdenvertaisesti, helposti, kynnyksettömästi ja monikanavaisesti. Kansalaisten sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että nykyinen sähköinen palvelutarjonta on liian suppea. Kasvavaan kysyntään on tarvetta vastata laadukkaasti huomioiden erilaiset käyttäjäryhmät niin, että palvelut ovat aidosti jokaisen kansalaisen ulottuvilla.

Hyvinvointialueilla on toteutettu runsaasti erilaisia toimenpiteitä sekä digitaalisten että kivijalkapalveluiden kehittämiseksi. Ohjelman rahoituksella on muun muassa otettu käyttöön monimuotoisia liikkuvia palveluita, etäkonsultaatioita ja etävastaanottoja sekä purettu jonoja yksityisten palveluntuottajien kanssa hyödyntäen uusia toimintamalleja. Monialaisia palvelukokonaisuuksia on kehitteillä tai jalkautettu jo yli 90. Palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi alueet ovat koonneet digitaalisen sote-keskuksen kokonaisuutta sekä ottaneet käyttöön omalääkäri- ja tiimimalleja, joita osaltaan edistetään myös kevään 2024 aikana myönnettävillä uusilla valtionavustuksilla.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen etenee hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden yhteistyönä hyödyntämällä muun muassa Kanta-palveluja sekä DigiFinland Oy:n ja IT-yritysten tuotteita ja palveluja. Chat- ja chatbot-ratkaisujen käyttöönottoja on laajennettu, ja kansalaisten itsensä tuottamien tietojen hyödyntämistä palveluissa parannetaan OmaKanta mobiilisovelluksen valmistelulla. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut kootaan alueellisille digitaaliselle palvelutarjottimelle, joiden avulla asukkaat löytävät helposti alueensa palvelut. Valmisteilla on myös käytäntöjä hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurilähetteille.

Tiedolla johtamisen pohjaa rakennetaan

Organisaatioiden kirjaamiskäytäntöjen kehittämisellä tavoitellaan tiedontuotannon yhdenmukaistamista, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneiden tietojen vertailukelpoisen tuottamisen toisiokäyttöön, kuten johtamis- ja tutkimustarkoituksiin. Keskeisessä roolissa ovat kansalliset kirjaamisohjeet, joiden kehittämisen koordinaatiosta vastaa THL. Lisäksi Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat valmentaneet sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijoita. Asiakaspalautteen keruuta yhtenäistetään mahdollistaen hyvinvointialueiden välinen vertailu. Tätä pilotoidaan nyt kahdella hyvinvointialueella.

Hyvinvointialueiden vaikuttavuuspilotit ovat käynnistyneet suunnitellusti yhdeksällä hyvinvointialueella. Vaikuttavuuspilotit kohdentuvat muun muassa palveluketjuihin, vaikuttavuustiedolla johtamiseen sekä vaikuttavuustiedon mittarityöhön. Osa alueista on lisäksi mukana kansallisessa vaikuttavuuskeskuspilotissa. Tavoitteena on, että hyvinvointialueet pystyvät jatkossa ohjaamaan vaikuttavuusperusteisesti sekä omaa että hankittua palvelutuotantoaan.

Ohjelman tavoitteiden seuranta ja EU-rahoitus

Kehittämistä tehdään yhteistyössä kansallisen palvelureformin kanssa. Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteillä edistetään osaltaan hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteiden toteuttamiseen on STM:n hallinnonalalle kohdennettu 369 miljoonaa euroa EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen rahoitusta, josta noin 80 % jaetaan hyvinvointialueille kehittämistyöhön kohdennettuina valtionavustuksina.

Suomi tekee EU:lle maksupyynnön kerran vuodessa. Takautuvasti saatava rahoitus perustuu Suomen ja EU:n välillä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Jos tavoitteita ei saavuteta aikataulussa, voi rahoitusta jäädä saamatta komission vuonna 2023 julkaiseman menetelmän mukaisesti. Maksupyynnön yhteydessä tehtävä tavoitteiden toteutumisen raportointi on Suomen ensimmäisen maksupyynnön kokemuksella hyvin yksityiskohtaista. Näihin vaatimuksiin tulee pystyä vastaamaan myös alueellisten hankkeiden seurannalla ja raportoinnilla, jota kootaan Innokylän sivustolle.

Kaikissa Suomen kestävän kasvun ohjelman STM:n hallinnonalan tavoitteissa on edetty kohti päämääriä, jotka on asetettu vuoden 2024 tai 2025 loppuun. Esimerkiksi hoitoonpääsyn osalta tavoitteena on, että 80 % kiireettömistä hoitokäynneistä toteutuu seitsemän päivän määräajassa vuoden 2025 lopussa. Vuoden 2020 tammikuussa osuus oli 67 % ja vuoden 2023 joulukuussa 78 %. On tärkeää, että palveluiden saatavuutta edistäviä toimintamalleja edelleen kehitetään ja viedään osaksi hyvinvointialueiden arkea niin, että muutokset ovat pysyviä.

Erityisasiantuntija Tuula Kieseppä

Hankepäällikkö Kirsi Paasovaara