Työttömyyden kasvot - OECD:n tutkimusraportti tarkastelee suomalaista työttömyyttä ihmiskeskeisestä näkökulmasta 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tutkimusraportti ”Työttömyyden kasvot” (Faces of Joblessness) tuo esiin suomalaisen työttömyyden kahdeksat kasvot. Tulokset valottavat näiden ryhmien tunnuspiirteitä ja työllistymisen esteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut selvityksen yhdessä Kelan kanssa. Tulokset antavat syötteitä sosiaaliturvauudistukseen.

Tutkimuksessa OECD selvitti EU-SILC-tilaston tietojen perusteella työikäisten henkilöiden (17–64-vuotiaiden) työskentelyä ja työmarkkinoille kiinnittymistä Suomessa vuoden 2017 aikana. 

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 27 % työikäisestä väestöstä kohtaa vaikeuksia työmarkkinoilla. Tämä ryhmä muodostaa tutkimuksen kohderyhmän. Työikäisestä väestöstä 18% ei työskennellyt ollenkaan vuoden aikana, kun taas loput 9 % oli vain heikosti kiinni työmarkkinoilla. Tässä ryhmässä olevilla henkilöillä oli joko epävakaa työtilanne, he työskentelivät rajattuina aikoina tai ansaitsivat erittäin vähän.

Tulokset valottavat työttömien henkilöiden erityispiirteitä ja työllistymisen esteitä Suomessa ja selventävät, missä määrin nämä esteet vaikeuttavat työllistymistä. Tutkimusraportissa kartoitetaan  henkilöryhmät, jotka tarvitsevat samankaltaista tukea. 

Työttömyyden kahdeksat kasvot

Tutkimuksessa suomalaiselle työttömyydelle annetaan kahdeksat ”kasvot”, jotka muodostuvat seuraavista ryhmistä: 

• henkilöt, jotka eivät enää etsi töitä ja asuvat maaseudulla (26 % kohderyhmästä)
• henkilöt, joilla on epävakaa tai satunnainen työ, tai jotka kohtaavat joitakin työllistymisen esteitä (20 %) 
• varhaiseläkkeelle jääneet henkilöt, joilla on suhteellisen korkea osaamistaso mutta rajatut taloudelliset kannustimet työntekoon (12 %)
• pääasiassa miehistä koostuva joukko, jotka asuvat asuvat kaupungeissa tai tiheästi asutuilla alueilla ja etsivät aktiivisesti töitä terveysrajoitteistaan huolimatta (11 %)
• naiset, joilla on merkittävä hoitovastuu (10 %) 
• nuoret, joilla on heikko ammattitaito (9 %) 
• parhaassa työiässä olevat henkilöt, joilla on matala osaamistaso (8 %), ja  
• henkilöt, joilla on muita merkittäviä tulonlähteitä, kuin ansiotyö (4 %). 

Heikosti työmarkkinoilla kiinni olevat henkilöt kohtaavat lukuisia esteitä – terveysrajoitteet suurin este Suomessa 

Raportissa erotellaan kolme työllistymistä haittaavaa estettä: 

• työkykyyn liittyvät esteet (osaaminen, työkokemus, terveys, hoitovastuut), 
• kannustimiin liittyvät esteet (verotuksesta ja etuja koskevista säännöksistä tai työn ulkopuolisista tuloista johtuvat)
• työnhakuun liittyvät esteet (esim. työtarjousten vähäisyys).

Tulokset osoittavat, että terveysrajoitteet (45 %), tulokseton työnhaku (30 %) ja muusta kuin työnteosta saatavat merkittävät tulot (28 %) ovat yleisiä työttömän väestön työllistymistä haittaavia esteitä erityisesti Suomessa.

“Muihin OECD-maihin verrattuna suuri osa Suomen työttömistä ilmoittaa huonon terveyden olevan este työllistymiselle. Työtä on jatkettava tilanteen purkamiseksi erityisesti mielenterveyden osalta”, sanoo OECD:n ekonomisti ja tutkija Emily Farchy. 

Tutkimuksen mukaan monet työttömät suomalaiset kohtaavat monimutkaisia ja toisiinsa kytköksissä olevia työllistymisen esteitä. Lähemmäs 70 % työttömistä kohtaa samanaikaisesti joko kaksi tai useamman työllistymistä vaikeuttavan esteen. Osuus on jopa 87 % niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden tai pidempään. Tutkimuksen mukaan 39 % työttömistä  kohtaa joko kolme tai useamman esteen.

Tutkimustulosten mukaan vain yhteen esteeseen keskittyminen ei tuota tuloksia niiden henkilöiden kohdalla, jotka kohtaavat lukuisia työllistymistä haittaavia esteitä.

“Suomessa sosiaalietuuksia kohdennetaan niille, jotka ovat eniten tuen tarpeessa. Nykyinen kriisitilanne huomioiden on olennaista, että työllistymistukea kohdennetaan yhtä hyvin ja mukautetaan vastaamaan niihin lukuisiin esteisiin, joita työttömät kohtaavat”, sanoo OECD:n työllisyydestä, työvoimasta ja sosiaaliasioista vastaavan osaston johtaja Stefano Scarpetta.

Työttömyyden kasvot -menetelmä kartoittaa ihmisten kohtaamia käytännön esteitä

Raportissa hyödynnetään työttömyyden kasvot –menetelmää. Menetelmän avulla tunnistetaan tukea tarvitsevat ryhmät työllistymisesteiden perusteella.

Perinteinen työllisyysanalyysi perustuu yleisiin työvoimatilastoihin, joissa on tapana korostaa yleisluontoisia ominaispiirteitä, kuten sukupuolta, ikää tai synnyinmaata. Tutkimuksen mukaan nämä ovat huonoja mittareita kuvaamaan niitä esteitä, joita ihmiset kohtaavat käytännössä.

• OECD:n tutkimusraporttti -  Faces of Joblessness in Finland

Lisätietoja:

Jere Päivinen, asiantuntija, p. 0295 163 347, [email protected]
Minna Liuttu, finanssineuvos, p. 0295 163 582, [email protected]
Emily Farchy, tutkija ja ekonomisti, OECD, [email protected]

Tiedotetta korjattu 9.10 klo (10:32). Tiedotteessa kerrottiin virheellisesti pääasiassa miehistä koostuvasta joukosta, jotka asuvat maaseudulla ja etsivät aktiivisesti töitä terveysrajoitteistaan huolimatta. Kyse on pääasiassa miehistä koostuvasta joukosta, jotka asuvat kaupungeissa tai tiheästi asutuilla alueilla ja etsivät aktiivisesti töitä terveysrajoitteistaan huolimatta. Virhe on korjattu myös raportin yhteenvedossa sivulla 9.