Hyppää sisältöön

Uudet digitaaliset palvelut edistävät sote-palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 17.2.2023 10.17 | Muokattu 3.1.2024 klo 12.29
Kolumni
Maarit Hiltunen-Toura ja Tuula Kieseppä

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jonka onnistumisen edellytyksenä ovat johdon sitoutuminen ja strategiset linjaukset. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun yhdenvertaisesti, sujuvasti, turvallisesti ja kustannusvaikuttavasti.

Suomen kestävän kasvun ohjelman tarkoituksena on kuroa koronavelkaa luomalla kestäviä palveluja. Tätä tavoitellaan purkamalla hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Velalla tarkoitetaan kansalaisten todettua hoidon, palveluiden tai kuntoutuksen tarvetta, johon palvelujärjestelmä ei ole vielä kyennyt vastaamaan sekä piiloon jäänyttä tarvetta, kun kansalaiset eivät ole päässeet tai hakeutuneet hoidon tai palvelujen tarpeen arvioon.

Digitaalisilla palveluilla on mahdollista edistää hoitoon pääsyä, mutta tutkimuksissa on todettu, että erilaiset käyttäjäryhmät eivät tule yhdenvertaisesti huomioiduksi sähköisiä palveluita kehitettäessä. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa keskeisiä kohderyhmiä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Tavoitteena on erityisesti näiden ryhmien osalta koronan aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purku. Kehitystyöstä hyötyvät samalla kaikki kansalaiset.

Toiminnan muutos ei kuitenkaan tapahdu tehokkaasti ja kestävästi ilman henkilöstön ja asiakkaiden panosta, osaamista ja sitoutumista. Toimintakulttuurin muutos sote-sektorilla edellyttää sellaisten toiminta- ja palvelumallien kehittämistä, joissa uudet digitaaliset palvelut ovat kiinteänä osana palveluketjuja.

Koronapandemian vaikutukset lieventymässä, mutta edelleen näkyvissä

Vaikka koronaepidemian vaikutukset yhteiskuntaan ovat vähitellen lieventyneet, ei palvelujärjestelmä ole kyennyt vielä palautumaan ennalleen. Haavoittuvien ryhmien toipuminen koronakriisin ja rajoitusten aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista on hitaampaa kuin väestöllä keskimäärin, ja pandemian vaikutukset kohdistuivat voimakkaimmin juuri heihin.

Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa kiireetöntä toimintaa supistettiin koronapandemian vuoksi. Lisäksi sosiaalihuollossa palvelujen saaminen vaikeutui. Palveluvaje kynnyksettömissä, ennaltaehkäisevissä ja toimintakykyä tukevissa monialaisissa palveluissa vaikutti sote-palvelujen tarpeeseen. Tämä lisäsi entisestään palvelu- ja hoitovelkaa.

Samalla lisääntyi myös kansalaisten tuen tarve. Epidemian vaikutukset kohdistuivat suoraan kansalaisiin, kun liikunta ja sosiaaliset kontaktit vähenivät, ja työttömyys ja taloudelliset vaikeudet lisääntyivät.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömiä palveluja supistettiin, lisääntyivät toisaalta digitaalisten etäpalvelujen käyttöönotto ja käyttö perustasolla ja erityispalveluissa. Parhaimmillaan etäpalvelut mahdollistavat asiakkaan sähköisen asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomasti ja koronaepidemian aikana niiden käyttö oli mahdollista muiden palvelujen supistuessa.

Digitaalisilla innovaatioilla tukea haavoittuville ryhmille

Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella hyvinvointialueet jatkavat kansalaisille ja ammattilaisille suunnattujen palveluiden kehittämistä, käyttöönottoja ja käytön laajentamista koko hyvinvointialu-eelle, jolloin mahdollisuus palvelujen käyttöön on kaikilla kansalaisilla ja ammattilaisilla kattavasti.

Kansalaisten etäpalveluja ovat muun muassa erilaiset chat- ja chatbot-ratkaisut, kansallisesti kehitetyt Omaolo ja Sähköinen perhekeskus sekä ammattilaisten etädiagnosoinnin, etäkonsultaatioiden ja etävastaanottojen ratkaisut. Rahoitusta kohdennetaan sekä kansalaisille tarjottavan digituen että ammattilaisten käyttöönoton tuen koulutuksiin, jotta digitaaliset palvelut saadaan tehokkaasti käyttöön.

Nuorelle älypuhelin saattaa olla luonteva yhteydenottoväline, ja lasten kohdalla tulee huomioida perhe ja muu kasvuympäristö digitaalisia palveluja kehitettäessä. Eri tavalla vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden kohdalla on huomioitava apuvälineiden sekä riittävän opastuksen ja tuen tarve. Maahanmuuttajien digipalvelujen hyödyntämisen esteenä saattavat olla kielitaito tai kulttuuriset erot.

Kestävän kasvun ohjelmassa rahoitusta saavat hyvinvointialueiden 12 erilaista uutta digitaalista innovaatiota, jotka kohdentuvat haavoittuvien ryhmien tarpeisiin. Innovaatioista pyritään löytämään ne, joilla on mahdollisuuksia laajeta muidenkin hyvinvointialueiden käyttöön.

Moniammatillinen toimintamalli

Ongelmien nykyistä varhaisempi tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita. Ohjelmassa kehitetään yhdessä kansallisten toimijoiden, kuten THL:n ja hyvinvointialueiden kanssa hyvinvoinnin monialaista kansallista palvelukonseptia.

Tavoitteena on, että käyttäjät löytäisivät helpommin matalan kynnyksen palvelujen pariin. Moniammatillinen toimintamalli on kohdennettu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille. Osana tätä työtä rakennetaan yhdenvertaisesti saavutettavat ja laadukkaat digitaaliset palvelut ja työkalut, jotka sisältävät arjessa pärjäämiseen, terveisiin elintapoihin, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä palveluja ja toimintoja.

Ohjelman rahoituksella on myös koottu tietoa alueellisesta palvelu- ja hoitovelan tilanteesta sekä alueiden sähköisen asioinnin ja kansalaisten digitaalisten palvelujen lähtötilanteesta hyvinvointialueilla. THL on koonnut tiedot raportointityökaluun, joka on alueiden hyödynnettävissä hyvinvointialueen sähköisen asioinnin ratkaisujen ja kansalaisten digitaalisten palvelujen yhteensovittamisessa, sekä kansallisesti esimerkiksi hyvinvointialueiden tilannekuvan muodostamisessa. Alueelliset palvelu- ja hoitovelan tilanneraportit valmistuvat myöhemmin keväällä 2023.

Tuula Kieseppä, ylilääkäri, STM

Maarit Hiltunen-Toura, erityisasiantuntija, STM