Hyppää sisältöön

Vammaispalvelulain uudistuksessa huomioidaan saatua palautetta

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 30.6.2022 14.35
Tiedote 169/2022

Vammaispalvelulain luonnoksen lausuntopalautteessa sai paljon kiitosta uusi palvelukokonaisuus, johon kuuluisivat erityinen osallisuuden tuki, tuettu päätöksenteko ja vaativa moniammatillinen tuki. Lain soveltamisalan kuvausta muutetaan palautteen myötä.

Hallituksen esitysluonnos uudeksi vammaispalvelulaiksi oli lausunnoilla 17.2.-11.4.2022. Lausuntoja annettiin 223. Lausuntopalautteen perusteella on tehty useita muutoksia ehdotettuun vammaispalvelulakiin.

Lakiluonnokseen sisältyi uusi erityisen tuen palvelukokonaisuus, johon kuului erityinen osallisuuden tuki, tuettu päätöksenteko ja vaativa moniammatillinen tuki. Se sai lausuntopalautteessa paljon kiitosta. Jatkovalmistelussa on otettu huomioon lausunnonantajien toive jakaa palvelukokonaisuus erillisiksi palveluiksi. Monien lausunnonantajien toiveen mukaisesti erityistä osallisuuden tukea koskevien säännösten olisi tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan muun lain kanssa. Erityiseen osallisuuden tukeen on myös lisätty tuen vähimmäismäärä. Sitä on oikeus saada lain voimaantulon jälkeisenä kolmen vuoden siirtymäaikana vähintään 10 tuntia kuukaudessa ja sen jälkeen vähintään 20 tuntia kuukaudessa. Tuetulla päätöksenteolla mahdollistettaisiin omaa elämää koskeva päätöksenteko merkittävissä elämäntilanteissa. 

Muutosehdotuksia tuli eniten lain soveltamisalaan. Lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa soveltamisalaan sisältyi vammaisen henkilön määritelmä. Lausuntopalautteen perusteella soveltamisalaa on muutettu siten, että vammaisen henkilön määrittelyn sijaan soveltamisalassa kuvattaisiin ne vammaiset henkilöt, joihin tätä lakia sovelletaan. Fyysisen, kognitiivisen ja psyykkisen toimintarajoitteen lisäksi pykälään on lisätty sosiaalinen ja aisteihin liittyvä toimintarajoite vammaispalveluiden saamisen edellytyksiksi. Toimintarajoitteen olennaisuuden vaatimus on poistettu. Lain soveltamisen edellytyksenä olisi lisäksi, että ympäröivässä yhteiskunnassa esiintyvät esteet yhdessä vamman tai sairauden kanssa estävät yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskuntaan. 

Oikeus palveluihin arvioitaisiin yksilöllisesti, ei iän perusteella

Uudistuksessa iäkkään henkilön palvelut järjestettäisiin vammaispalvelulain perusteella, jos avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta taikka heikkoudesta. Laissa ei olisi ikärajaa, vaan iäkkään henkilön oikeus vammaispalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti. 

Vammaispalvelulain siirtymäaikaa on luonnoksessa pidennetty kahdesta kolmeen vuoteen lain toimeenpanon helpottamiseksi. Siirtymäaikana asiakkaat saisivat pitää olemassa olevat palvelunsa muuttumattomina päätöksiin merkityn voimassaoloajan, jos palvelun tarve ei muutu.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea julkisti keväällä 2022 Suomea koskevan ratkaisun henkilökohtaisen avun voimavaraedellytystä koskevassa asiassa. Komitea edellytti vaihtoehtoja henkilökohtaiselle avulle. Se on otettu huomioon lakiluonnoksessa. Voimavaraedellytystä on lievennetty ja sen lisäksi esitykseen on otettu useita uusia palveluita. Erityinen osallisuuden tuki on tärkeä palvelu niille vammaisille henkilöille, joille henkilökohtainen apu ei ole sopiva palvelu. Myös valmennuksella on mahdollista tukea osallisuutta monin eri tavoin. 

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto luonnoksesta on kokonaisuutena positiivinen. Neuvosto ehdottaa lain kohderyhmien henkilömäärien arvioimista sekä tekstin tiivistämistä. Myös nämä kehittämiskohteet otetaan jatkotyössä huomioon.

Lisätietoja:

Sirkka Sivula, lakimies, p. 02951 63007, [email protected]
Anne-Mari Raassina, neuvotteleva virkamies, p. 02951 63405, [email protected]
Ida Hakanen, lakimies, p. 02951 63173, [email protected] (11.7.2022 jälkeen)

Tiedotetta on korjattu 1.7.2022. Sosiaalihuoltolaki vaihdettiin vammaispalvelulaiksi tähän kohtaan:

Uudistuksessa iäkkään henkilön palvelut järjestettäisiin vammaispalvelulain perusteella, jos avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta taikka heikkoudesta.