Yhtenäiset toimintatavat vahvistavat hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan ohjausta ja tiedolla johtamista

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 26.5.2026 12.30
Tyyppi:Kolumni

Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut työtä hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden (YTA) tutkimus-, kehittämis-, koulutus-, innovaatio- ja osaamisen kehittämisen toiminnan (TKKIO) kansallisen ohjauksen ja tiedolla johtamisen kehittämistä yhteistyössä hyvinvointialueiden, yhteistyöalueiden, korkeakoulujen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 

Työn tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan strategisuutta, vaikuttavuutta ja kansallista ohjattavuutta sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistumista ja kestävää kehittämistä.

Hyvinvointialueiden käynnistyminen on luonut tarpeen muodostaa aiempaa yhtenäisempi kansallinen tilannekuva TKKIO-toiminnan rakenteista, painopisteistä, tuotoksista ja vaikutuksista. Samalla on tunnistettu tarve vahvistaa TKKIO-toiminnan kytkeytymistä osaksi hyvinvointialueiden johtamista, palvelujärjestelmän kehittämistä sekä kansallista ohjausta. 

Tavoitteena ei ole luoda irrallisia rakenteita, vaan vahvistaa hyvinvointialueiden kykyä uudistua, kehittää palveluita vaikuttavasti ja hyödyntää tutkimus- ja kehittämistoimintaa nykyistä systemaattisemmin osana sosiaali- ja terveydenhuollon arkea ja johtamista.

Yhteinen käsitteistö luo perustan kansalliselle ohjaukselle

Valmistelutyön merkittävä ensimmäinen tulos on kansallisesti muodostettu yhteinen käsitteistö hyvinvointi- ja YTA-alueiden TKKIO‑toiminnalle. Yhtenäinen käsitteellinen perusta tukee myös kansallisen ohjauksen kehittämistä. 

Kun TKKIO-toiminnan tavoitteita, sisältöjä ja tuloksia tarkastellaan yhdenmukaisista lähtökohdista, voidaan tunnistaa aiempaa paremmin toiminnan kehittämistarpeita, vahvistaa yhteistyötä sekä tukea vaikuttavien toimintamallien leviämistä. Näin luodaan perustaa sille, että TKKIO-toiminta tukee nykyistä vahvemmin koko palvelujärjestelmän uudistumiskykyä ja kestävyyttä.

Käsitteistön valmistelu on toteutettu laajassa yhteistyössä hyvinvointialueiden, yhteistyöalueiden, korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tiedolla johtamisen mallia ja mittaristoa kehitetään osaksi kansallista ohjausta

Vuoden 2025 aikana valmisteltiin hyvinvointialueiden TKKIO-toiminnan tiedolla johtamisen mallin ja mittariston ensimmäiset viitekehykset.

Työn lähtökohtana on ollut rakentaa kokonaisuus, joka tukee:

  • hyvinvointialueiden omaa johtamista ja kehittämistä
  • yhteistyöalueiden yhteistyön ja työnjaon vahvistamista
  • sekä kansallista ohjausta ja tilannekuvan muodostamista.

Valmistelussa on tunnistettu, että TKKIO-toiminnan arviointi vaatii sekä toiminnan edellytysten, tuotosten että pidemmän aikavälin vaikutusten tarkastelua. Tarkoituksena ei ole rakentaa irrallista mittaristoa, vaan vaiheittain kehittyvä tiedolla johtamisen kokonaisuus, joka tukee strategista päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä eri tasoilla. 

Samalla vahvistetaan edellytyksiä sille, että hyvinvointialueet voivat hyödyntää TKKIO-toimintaa nykyistä vaikuttavammin palveluiden uudistamisessa, henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja resurssien tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa.

Vuoden 2026 aikana valmistelutyössä painottuu erityisesti mittariston ja tiedolla johtamisen mallin kytkeminen osaksi sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen ohjauksen kokonaisuutta. Samanaikaisesti valmistellaan hyvinvointialue- ja yhteistyöaluetason TKKIO-toiminnan sisältötavoitteita ja painopisteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa toiminnan strategista suuntaamista ja kansallista yhteensopivuutta.

Työn seuraavassa vaiheessa toteutetaan mittariston pilotointia, täsmennetään tietomalleja sekä arvioidaan tiedonkeruun ja raportoinnin toteuttamistapoja. Samalla kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää nykyisiä tietovarantoja sekä kehittää uusia tiedontuotannon ratkaisuja TKKIO-toiminnan kokonaiskuvan vahvistamiseksi. 

Miksi kehittämistyö on tärkeää?

TKKIO-toiminta on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistumista, osaamisen kehittämistä ja vaikuttavuuden vahvistamista. Kansallisesti yhtenäiset toimintatavat tukevat tietoperustaista johtamista, yhteistyötä sekä resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä uudistua, hyödyntää tutkimus- ja kehittämistoimintaa nykyistä systemaattisemmin sekä tukea terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja innovaatiotoimintaa. Kyse ei siis ole vain tiedonkeruusta tai hallinnollisista rakenteista, vaan siitä, miten rakennamme kestävää, vaikuttavaa ja uudistumiskykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.

Työ kytkeytyy hallitusohjelman Terveys‑ ja hyvinvointialan kasvuohjelmaan sekä laajempiin tavoitteisiin vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta, laatua ja kestävyyttä.

Aiemmin aiheesta on tiedotettu mm.


Tia-Maria Kirkonpelto
Pauliina Hyrkäs
Kirjoittajat ovat sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijoita, jotka vastaavat TKKIO-toiminnan kehittämisestä