Hallitus jatkaa hyvää maatalouspolitiikkaa ja turvaa kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta
Hallitus päätti puoliväliriihessään 23.-24.4.2025 toimista, joilla luodaan kasvua ja vahvistetaan yritysten toimintaedellytyksiä myös ruoka- ja biotaloussektorilla. Huoltovarmuus näkyy vahvasti puoliväliriihen päätöksissä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tyytyväinen tehtyihin päätöksiin:
– Kasvuriihen päätökset turvaavat kotimaista ruoantuotantoa ja luovat näköalaa tulevaisuuteen. Jatkamme sitä hyvää politiikkaa, jota olemme tehneet viljelijöiden aseman ja alkutuotannon toimintaedellytysten parantamiseksi sekä ruokaviennin ja koko biotaloussektorin kasvun vahvistamiseksi.
– Haluamme luoda kasvua joka puolelle Suomea. Ihmisten ostovoiman parantaminen sekä yritysverotuksen merkittävät muutokset ja muut kasvutoimet vahvistavat myös maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriön sektori on vahvasti mukana kasvua luomassa, ja infrainvestointeja tehtiin myös biotaloussektorin yritykset mielessä.
Kotimaista ruuantuotantoa edistetään
Hallitus haluaa vahvistaa alkutuottajan asemaa. Valmistelussa olevassa elintarvikemarkkinalain uudistuksessa huolehditaan ruoka-alan arvoketjun kannattavuudesta ja kotimaisuusasteesta, ja selvitetään luottamuksellisen tiedon suojan vahvistamista. Samoin hallitus aikoo omistajaohjauksen keinoin varmistaa, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa.
Maataloustuotannon rahoitusasemaa pyritään parantamaan hankintalain kokonaisuudistuksen ja Finnvera-lainsäädännön uudistamisen avulla. Lisäksi maatilojen ja muiden maaseudulla toimivien yritysten rahoituksen haasteita selvitetään osana rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskevaa arviointia, ja rahoituksen pullonkauloihin kartoitetaan ratkaisuja.
Maatilojen investointeja mahdollistetaan nostamalla Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) myönnettäviä valtiontakauksia 20 miljoonaan euroon, joiden määrästä päätetään rahaston käyttösuunnitelmassa. Takausvaltuuden lisääminen ei edellytä Makeran pääomittamista.
Aktiivista ruoantuotantoa tuetaan kohdentamalla peltojen korvauskelpoisuutta erityisesti aloittaneille nuorille viljelijöille. Tämän lisäksi valmistellaan toimia itäisen Suomen viljelijöille kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Hallitus on myös sitoutunut valmistelemaan tukipolitiikan uudelleenkohdentamista aktiiviseen ruoantuotantoon seuraavaa kautta varten tinkimättä keskeisistä ympäristötavoitteista.
Maataloustukien hallinnollisen taakan purkamista aiotaan jatkaa tulevan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamispaketin myötä. Hyödylliset yksinkertaistamismuutokset toteutetaan täysimääräisesti jo vuoteen 2026 mennessä.
Kuten hallitusohjelmassa linjataan, kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.
Toimia ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi ja ympäristön hyväksi
Hallitus edistää investointeja biokaasun tuotantoon, joilla voidaan muuttaa orgaaninen jäte kestäväksi energiaksi ja samalla vähentää ravinnekuormitusta vesistöissämme. Biokaasun tuotanto edistää kiertotaloutta ja parantaa alueellista ravinnetasapainoa kierrättämällä ravinteita jätteestä ja lannasta.
Ratkaisuja tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen kehitetään erityisesti Saaristomeren alueella, muun muassa jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi. Lisäksi valmistellaan ravinteiden kierrätyksen ja lannoitteiden huoltovarmuuden tiekartta. Hallitus käynnistää myös vapaaehtoisuuteen perustuvan peltomaan ravinnetietovarantokokeilun tehostaakseen Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätystä.
Ympäristökorvauksen suojavyöhyketoimenpiteen korvaustasoa esitetään nostettavaksi. Toimenpide on erityisen tärkeä Saaristomerialueella ehkäisemään ravinteiden huuhtoutumista. Hallitus myös päätti selvittää budjettiriiheen mennessä lisärahoitusta Metsähallituksen Luontopalveluille uhanalaisten perinnebiotooppien hoidon edistämiseksi ostopalveluna viljelijöiltä.
Tavoitteena biotalouden arvonlisän kasvu
Biotalouden arvonlisän kasvua edistetään tukemalla elintarvikevientiä ja metsäbiotaloutta. Biotaloussektorin huoltovarmuus varmistetaan. Elintarvikevienti on pilottitoimiala Team Finland – uudistuksessa.
Viennin kasvattamiseen ja osaamisen turvaamiseen kohdistetaan tukitoimintoja osana MMM:n kasvupakettia. Siinä huomioidaan Suomessa tapahtuva tuotanto sekä siihen liittyvä tuotevienti, että laite-, teknologia- ja osaamisvienti ja IP-lisensointi.
Osaamispohjan laajentaminen tuottaa osaajia ja asiantuntemusta ruoka-alalle laaja-alaisesti, solumaatalous sekä bio- ja kiertotalous mukaan lukien. Valtion hallinnoimia riskirahoitus- ja lainainstrumentteja kehitetään solumaatalouden investointien mahdollistamiseksi.
Hallitus luo kannustimia, jolla sekä solumaatalouden, maatalouden että energia-alan yhteistyö mahdollistuu liiketoiminnaksi. Business Finlandin T&K-valtuudesta kohdennetaan 10 miljoonaa euroa vuosittain ruoantuotannon uusien arvoketjujen kehittämiseen vuosina 2026–2029.
Salmonellarahaston perustaminen etenee
Hallitus valmistelee esityksen laiksi uudesta, valtion talousarvion ulkopuolisesta sika-alan salmonellavahinkorahastosta. Rahastosta maksettaisiin sikoja pitäville ja niitä kasvattaville toimijoille korvauksia kustannuksista ja menetyksistä, joita salmonellan esiintyminen sikaloissa aiheuttaa. Korvausten maksamiseen tarkoitetut rahaston varat kertyisivät mainituilta toimijoilta vuosittain perittävistä salmonellavahinkomaksuista.
Hallitus siirtää rahaston alkupääomaksi lain voimaantulon perusteella, viimeistään vuonna 2027, kertaluonteisesti 10 milj. euroa, jotta rahasto olisi heti sen toiminnan alkuvaiheessa maksukykyinen rahaston maksettavaksi tuleviin, arvioituihin korvausvastuisiin nähden.
– Haluamme vahvistaa positiivista tulevaisuuden tekemistä. Se näkyy esimerkiksi investointien turvaamisena, nuorten kannustamisena korvauskelpoisuuksiin liittyvää ongelmaa ratkomalla, sikasektorin tulevaisuuden turvaamisena salmonellarahaston kautta, ravinnekierrätyksen ratkaisujen edistämisenä ja vahvana TKI-panostuksena ruokaketjun uusien arvoketjujen kehittämiseen. Maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja tuotannon kehittäminen kaikilla sektoreilla on äärimmäisen tärkeää huomisen ruokaturvan kannalta. Ruokaviennin edistämisessä puolestaan on päästy erittäin hyvin alkuun, ja sillä tiellä jatketaan, ministeri Essayah summaa.
Metsien kasvua ja hiilinieluja vahvistetaan
Hallitus vahvistaa metsien kasvua ja hiilinieluja laajalla toimenpidepaketilla, johon kuuluu muun muassa informaatio-ohjausta, metsänuudistamisen vauhdittamista, puuston kasvattamista tiheämpänä, metsäpinta-alan lisäämistä, metsälannoituksen edistämistä sekä parempaa varautumista metsätuhojen ennaltaehkäisyyn.
Hevossektorin rahoitusta tarkastellaan 2026
Hevossektoria kehitetään vuoden 2021 tehdyn strategian ohjaamana. Rahapeliuudistus edellyttää hevossektorin valtionavustuskäytännön uudelleen notifiointia. Sen yhteydessä keväällä 2026 tarkastellaan vuosien 2028–2029 hevossektorin tarvitsemaa valtionavustusta.
Linkit
- Hallituksen tiedote 23.4.2025: Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta
- Puoliväliriihi pöytäkirjamerkinnät 23.4.2025Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 178kB
- Puoliväliriihen kasvutoimet 23.04.2025Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 169kB
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
ministerin erityisavustaja Marjo Loponen, p. 050 308 5411, marjo.loponen(at)gov.fi
talousjohtaja Matti Hyytinen, p. 02951 62225, matti.hyytinen(at)gov.fi