Education at a Glance: Sukupuolten väliset erot koulutuspoluissa suuria OECD-maissa - Suomen kuva kansainvälisessä vertailussa pitkälti muuttumaton

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut koulutusjärjestelmien indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen (EAG). Tämän vuoden teemana on koulutuksen tasa-arvo.

Eri maiden koulutusjärjestelmien toimivuutta tasa-arvon kannalta tarkastellaan muun muassa sukupuolen, sosioekonomisen taustan ja maahanmuuttajataustaisuuden ulottuvuuksilla.

Tyttöjen ja naisten koulutuspolut eroavat merkittävästi poikien ja miesten koulutuspoluista lähes kaikissa OECD-maissa. Suomessa eroavaisuudet ovat pääosin OECD-keskiarvoja suurempia. Koulutuspolut eroavat toisella asteella tehtävien valintojen suhteen, korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen sekä alavalintojen osalta.

Suomen koulutuksen tilanne vakaa

EAG-tilastokatsauksen antama kuva Suomen koulutuksen tilanteesta on vakaa niin nuorten aikuisten koulutustason jälkeen jäämisen, aikuisten suhteellisen koulutustason heikkenemisen kuin koulutuksen tuottaman hyödynkin osalta. Korkeakoulutuksen tuottama palkkahyöty on Suomessa pohjoismaisittain korkea, toisen asteen palkkahyöty olematon.

OECD-maissa enemmistö yleissivistävästä toisen asteen koulutuksesta valmistuneista on naisia (55 prosenttia), kun taas ammatillisen tutkinnon suorittavissa naiset ovat vähemmistössä (46 prosenttia). Suomessa naiset ovat enemmistönä sekä lukion (59 prosenttia) että ammatillisen tutkinnon (54 prosenttia) suorittavien joukossa. Alle 20-vuotiaiden osalta myös Suomessa naiset ovat vähemmistönä ammatillisen tutkinnon suorittaneissa.

Heijastaen osin toisen asteen koulutusvalintoja naiset aloittavat miehiä useammin korkea-asteen koulutuksessa lähes kaikissa OECD-maissa. Keskimäärin OECD-maissa vuonna 2022 uusista opiskelijoista naisia on 56 prosenttia. Sukupuolten välinen ero on pienin Saksassa, jossa naisia ja miehiä aloittaa korkeakoulutuksessa yhtä paljon. Suomessa naisten osuus uusista opiskelijoista oli 57 prosenttia. Naisten osuus on noussut vuoden 2015 jälkeen niin Suomessa kuin OECD-maissa keskimäärinkin.

Sukupuolittuneet koulutusalavalinnat

Koulutusalavalinnat ovat segregoituneet voimakkaasti sukupuolen mukaan OECD-maissa. STEM-aloilla (science, technology, engineering, mathematics – luonnontieteiden ja insinöörityön alat) enemmistö opiskelijoista on poikia sekä miehiä ja toisaalta kasvatusaloilla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla enemmistö opiskelijoista on tyttöjä ja naisia. Suomessa ko. aloilla sukupuolten väliset erot ovat korkea-asteen koulutuksessa OECD-keskiarvojakin suurempia.

Esimerkiksi miehistä STEM-aloilla aloittaa Suomessa korkea-asteen koulutuksen peräti 56 prosenttia opiskelijoista, kun naisista osuus on 17 prosenttia. Vastaavasti naisista opinnot kasvatusaloilla aloitti 7 prosenttia, miehistä vain yksi prosentti. Terveys- ja hyvinvointialoilla korkea-asteen koulutuksen aloittaa naisista 34 % ja miehistä 9 %.

Myöskin aikuiskoulutukseen osallistumisessa on eroja sukupuolten välillä. Naiset osallistuvat useimmissa OECD-maissa miehiä ahkerammin aikuiskoulutukseen. Ero on keskimäärin kuitenkin vain muutaman prosenttiyksikön, mutta Suomessa ero on 11 prosenttiyksikköä.

Tasa-arvoa tarkastellaan myös opiskelijoiden sosioekonomisen taustan ulottuvuudella. Vanhempien korkeakoulutus paransi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin toisen asteen koulutuksen läpäisyä, kun taas matalasti koulutettujen tai maahanmuuttotaustaisten vanhempien jälkeläisillä on muita suurempi riski jäädä vaille toisen asteen tutkintoa.

Koulutuksen palkkahyödyt 

Koulutuksen tasa-arvoon liittyvien teemojen lisäksi tämän vuoden julkaisussa esitetään säännöllisesti toistuvia vertailutietoja koulutusjärjestelmien tilasta ja tuloksista. 

Koulutus tuottaa merkittävää työmarkkinahyötyä. Perusasteen varassa olevista aikuisten (25-64-vuotiaat) työllisyys oli OECD-maissa keskimäärin 60 prosenttia, kun taas korkea-asteen koulutuksen suorittaneista työllisiä oli 87 prosenttia. Suomessa koulutuksen ja työllisyyden välinen yhteys on vielä vahvempi. Korkea-asteelta valmistuneiden työllisyysaste oli 89 prosenttia, perusasteen koulutetuilla vain 57. Koulutuksen taloudellinen kannattavuus on Suomessa korkea-asteen koulutuksen osalta verraten hyvä.

Suomessa korkea-asteen koulutus lisää kokoaikatyöllisillä palkkaa 39 prosenttia verrattuna toisen asteen suorittaneisiin, selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa (joissa lisäys on 18-25 prosenttia). Toisen asteen koulutuksen palkkahyöty on pitkään ollut Suomessa poikkeuksellisen heikko, ja perusasteen varassa olevien kokoaikatyöllisten palkka on, ainoana vertailumaiden joukossa, hieman korkeampi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden.

Suomalaisten nuorten aikuisten suhteellisen koulutustason kehitys on jatkunut aiemman mukaisena. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta kiinnostava pieni muutos on nuorten naisten korkeasti koulutettujen osuuden suhteellisen tason laskeminen vastaavaksi kuin miehillä. Sukupuolten välillä on yhä eroa, naisten ollessa miehiä useammin korkeasti koulutettuja, mutta nyt sijoitus maiden vertailussa on sukupuolilla sama. Vielä 2016 naisilla korkeasti koulutettujen osuus oli yli OECD-keskiarvon ja miehillä sen alle. Kautta OECD-maiden korkeasti koulutettujen osuus nuorista naisista (54 %) on korkeampi kuin osuus miehistä (41 %). Suomessa vastaavat osuudet ovat naisilla 46 % ja miehillä 33 %. Nuorten aikuisten ollessa Suomessa OECD-vertailussa verrattain matalasti koulutettuja ja vanhempien ikäryhmien korkeasti koulutettuja, koko työikäisessä väestössä korkeasti koulutettujen osuus on laskemassa OECD-keskitasolle ja sen alle myöhemmin tällä vuosikymmenellä.

Koulutuksen menot Suomessa Pohjoismaita edullisempia

Koulutuksen kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa yli OECD-keskitason, mutta alle muiden Pohjoismaiden. OECD-vertailun kärkisijaa pitää Norja. Maiden välillä on huomattavia eroja myös eri koulutusasteiden suhteellisissa osuuksissa, mitä selittävät muun muassa erot väestön ikärakenteessa. Koulutus on kaikissa OECD-maissa pitkälti julkisesti rahoitettua, mutta Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden kanssa puhtaimmin julkisesti rahoitettuun koulutukseen perustuvien järjestelmien joukkoon. Koulutusmenojen kasvu monissa merkittävältä osin yksityiseen rahoitukseen perustuvissa koulutusjärjestelmissä on hieman muuttanut Suomen suhteellista asemaa koulutukseen panostamisen vertailussa.

Lisätietoja:

• Varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste: Petra Packalen (Opetushallitus), puh. 02953 31162
• Korkeakoulutus: Jukka Haapamäki (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30088
• Neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30291

Raportit taustatilastoihin johtavine linkkeineen ovat vapaasti saatavilla OECD:n verkkosivuilla.

Kansallista julkistustilaisuutta voi seurata suorana Teamsissä 10.9. klo 14 alkaen.