Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen ei uhkaa tieteen vapautta

Hallituksen esitys Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamisesta on eduskunnan käsiteltävänä. Esityksen tavoitteena on vahvistaa tutkimusturvallisuutta ja Akatemian strategista toimintaa sekä selkeyttää hallinnollisia rakenteita.

Esitys sisältää säännöksen, jonka mukaan tutkimuksen ja tutkimusedellytysten rahoittamista sekä kansainvälistä yhteistyötä koskevien Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.

Säännös koskee Suomen Akatemian toimintaa. Sillä ei rajoiteta Suomen Akatemian rahoittamien hankkeiden aiheita tai muutenkaan oteta kantaa tutkimusaiheisiin. Tieteen vapaus ja tutkijoiden oikeus valita tutkimusaiheensa on turvattu. Akatemia noudattaa tälläkin hetkellä rahoitustoiminnassaan tiedon käyttöön liittyvää lainsäädäntöä, kuten lakia kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin huoli tieteen vapaudesta ja lainsäädännön soveltamisen selkeydestä.

– Julkinen keskustelu tieteen vapaudesta on tarpeellista ja olen ottanut tiedeyhteisön viestit asiasta vakavasti. Tieteen vapaus on turvattu meillä perustuslaissa ja se on pohja kaikelle, niin tieteelle kuin lainvalmistelulle. Esitys ei siis alista tutkimuksen aihevalintoja tai tutkimuksen rahoitusta vallitsevalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. On aiheellista, että on keskusteltu esimerkiksi siitä, onko lain soveltaminen kyllin selkeää ja tarvitaanko jotain muutoksia, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie sanoo.

Säännöstä selkeytettiin lausuntopalautteen perusteella.  Eduskunnan lähetekeskustelun yhteydessä ministeri Talvitie esittää säännöksen uutta muotoilua, joka poistaisi maininnat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Uusi muotoilu ei muuttaisi ehdotetun säännöksen pohjimmaista tarkoitusta, mutta sillä vastattaisiin esimerkiksi tieteen akateemikoiden esittämään huoleen.

– Lain on oltava kyllin selkeä ja sen on nautittava laajaa luottamusta ollakseen toimiva. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin esityksestäni toimittanut sivistysvaliokunnalle lausunnon ja ehdotuksen uudesta pykälämuotoilusta. Eduskunnalle tuotetaan kaikki sen tarvitsema materiaali ja tuki hyvään ratkaisuun, ministeri Talvitie jatkaa.

Tutkimuksen turvallisuudesta huolehtiminen tukee tiedeyhteisön toimintaedellytyksiä

Ehdotetun säännöksen taustalla on huoli tutkimuksen tulosten, tutkimusinfrastruktuurien tai tutkimusosaamisen päätymisestä kansallista turvallisuutta vaarantavaan käyttöön. Esimerkiksi osallistumalla jonkin teknologian siviilikäyttöä koskevaan tutkimushankkeeseen on mahdollista, että aineetonta osaamista siirtyy sotilaallista käyttöä kehittävälle toimijalle maahan, joka on pakotepolitiikan kohteena tai joka ei osallistu pakotepolitiikan kansainväliseen toimeenpanoon.

– Tutkimustulos ei ole Suomelle riski, mutta tiedon päätymisen mahdollisuus pakotteiden alaiseen toimintaan tai Suomen turvallisuutta uhkaavaan käyttöön on. Tutkijan ja hänen taustaorganisaationsa vastuulla on arvioida, millaisia riskejä hankkeeseen liittyy ja miten riskejä hallitaan. Akatemian harkittavaksi jää, onko riskienhallinnan kokonaisuus rahoituksen mahdollistavalla tasolla, johtaja Erja Heikkinen toteaa.

Tuomalla riskien arviointi ja riskien hallinta osaksi rahoitushakemusta pystytään lisäämään tutkijoiden tietoisuutta hankkeidensa vaikutuksista, mikä mahdollisesti vähentää vaikkapa tahattomia vientivalvontarikkomuksia.

– Riskien arvioimisen ja riskien hallinnan tuominen osaksi tutkimussuunnitelmia on yksi keino varmistaa, että tiede voi jatkossakin olla vapaata ja että yhteistyötä voi tehdä myös erilaiset arvot jakavien kanssa. Yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden on siis tunnettava kumppaninsa, ministeri Talvitie sanoo.

Turvallisuuden teema esillä myös eurooppalaisessa ja kansainvälisessä keskustelussa

Kansainvälisen yhteistyön hyödyt ovat ilmiselvät. Kansainvälisessä keskustelussa yhteistyön riskit ovat nousseet yhdistäväksi teemaksi Euroopassa ja laajemmin myös kolmansien maiden kanssa.

Esimerkiksi Kanadan liittovaltion tutkimusrahoittajia koskee selvärajainen tutkimuksen rahoittamisen ohjeistus kiellettyjen tutkimuskumppanimaiden listoineen ja Japanissa on voimassa talouden turvallisuuden lainsäädäntö, jota noudattavat myös tutkimusrahoittajat.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi suosituksen tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta (C/2024/3510). Neuvoston suositus tukee Euroopan komissiota ja unionin jäsenmaita tutkimuksen turvallisuutta koskeviin riskeihin puuttumisessa. Suomen eurooppalaiset tutkimuksen verrokkimaat ovat toimeenpanneet neuvoston suosituksen joko kansallisella ohjeistuksella tai lainsäädännössä.

Ruotsissa on Vetenskapsrådetia koskevaan asetukseen lisätty vuonna 2022 säännös, jonka mukaan Vetenskapsrådetin tulee ottaa toiminnassaan huomioon Ruotsin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset intressit. Vetenskapsrådet on Suomen Akatemiaa vastaava tutkimusrahoittaja Ruotsissa.

Suomen Akatemiaa koskevan lain säännöksistä käydyssä keskustelussa Vetenskapsrådetia koskevaa asetusta osa keskustelijoista on siteerannut virheellisesti todeten turvallisuusnäkökulman huomioinnin olevan rahoittajalle vapaaehtoista. Ruotsi on myös käynnistänyt prosessin, jolla turvallisuusnäkökulman huomioiminen tulee velvoittavaksi kaikille tutkimusrahoittajille.

Tanskassa koko tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on velvollinen noudattamaa opetus- ja tutkimusministeriön antamaa ohjeistusta kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön turvallisuudesta. Alankomaissa on voimassa vastaavanlainen ohjeistus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Lisätietoja:

• johtaja Erja Heikkinen, p. 0295 330 101
• tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 050 453 2773