Uusi nuorisolaki voimaan tammikuussa 2017

Uusi nuorisolaki, joka korvaa voimassa olevan nuorisolain vuodelta 2006, tulee voimaan 1. tammikuuta 2017. Lain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Valtioneuvosto antoi keskiviikkona asiaa koskevan hallituksen esityksen.

Uudistuksessa keskeistä on lain tarkoituspykälän sitominen vahvemmin ohjauksen välineeksi valtakunnallisessa nuorisotyössä ja – politiikassa, joka linjataan joka neljäs vuosi valtakunnallisessa nuorisotyön ja – politiikan ohjelmassa. Ikämääritelmää esitetään pidettäväksi nykyisellään alle 29-vuotiaita koskevana.

Nuorisolaki valmisteltiin vuorovaikutuksessa nuorisotyön kentän kanssa. Kuulemisten lisäksi nuorisolain uudistamista on käsitelty useissa eri tilaisuuksissa. Lakiesitys oli laajalla lausuntokierroksella, joka kattoi muun muassa kaikki Suomen kuntien nuorisovaltuustot.

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Laki pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö.

?Nuorisolaki vahvistaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Jatkossa nuoria on kuultava myös valtakunnallista nuorisotyötä koskevien asioiden käsittelyssä. Tämä vahvistaa järjestöjen, nuorisovaltuustojen ja nuorten mahdollisuuksia olla mukana ja vaikuttaa yhteisten asioiden päättämiseen kaikilla tasoilla?, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Esityksessä selkeytetään valtion ja kunnan vastuuta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on jatkossakin tehtävänä vastata nuorisotyön ja -politiikan johdosta valtionhallinnossa. Kuntien tehtävänä on järjestää nuorisotyön palveluita omilla alueillaan.

Valtion nuorisoneuvosto toimii alan asiantuntijaelimenä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa. Neuvoston uutena tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin. Neuvoston tehtävissä painottuu nuorten kasvu- ja elinoloista saatuun tietoon pohjautuva arviointi ja ajankohtaisen tiedon tuottaminen nuorista ja heidän elinoloistaan.

Laissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisopolitiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Valtioneuvosto hyväksyisi ohjelman, joka neljäs vuosi. Siirtymä säännösten mukaan ensimmäinen ohjelma hyväksytään vuosille 2017 – 2019.

?Järjestömme ovat nuorisotyön keskeisiä toimijoita. Laki selkeyttää nykyistä valtionavustusjärjestelmää ja on entistä läpinäkyvämpi. Pidän tärkeänä, että kansalaisyhteiskunnan ja nuorisotyön resurssit turvataan myös jatkossa,? ministeri Grahn-Laasonen jatkaa.

Valtionapukelpoiseksi valtakunnalliseksi nuorisoalan järjestöksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys tai säätiö, joka toteuttaa lain tavoitteita. Järjestön valtionapukelpoisuus voidaan peruuttaa, jos se ei täyttäisi säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Lakiin lisätään säännökset valtionavustuksen myöntämisestä valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskuksien ja nuorten työpajojen toimintaan. Vatitonavustukset jaetaan ensimmäinen kerta uuden lain mukaan vuonna 2018. Vuoden 2017 avustukset haetaan syksyllä 2016 nykyisen lain mukaan.

Lisätietoja:
- johtaja Georg Henrik Wrede; p. 02953 30345
- erityisavustaja Matias Marttinen (opetus- ja kulttuuriministerin lehdistösuhteet), p. 044 269 3113

-> Lue lisää