Hyppää sisältöön

Kansalaisyhteiskunnan tilaa koskevaa tietoperustaa rakentamassa

oikeusministeriö
Mikko Lehtonen
Saara Sahinoja
Julkaisuajankohta 12.9.2024 14.31
Kolumni
Mikko Lehtonen ja Saara Sahinoja.

Oikeusministeriön kokoama uusi raportti luo yleiskuvaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten tilasta ja kehittymisestä. Kirjoittajat muistuttavat, että kansalaisyhteiskunnan tilan aktiivinen seuranta edistää avointa hallintoa sekä demokratiaa ja osallisuutta.  

Valtioneuvoston kesäkuussa hyväksymä kansalaisjärjestöstrategia linjaa kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperustan rakentamisesta ja tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii sekä tiedolla johtamista että tiedonhallintaa resursseineen ja ratkaisuineen, jotta kansalaisyhteiskunnan tilassa tapahtuvia muutoksia voitaisiin jatkossa paremmin seurata ja ennakoida.

Kokoamme perustietoja yhteen

Kysyimme kansalaisyhteiskunnan toimijoilta heidän tiedontarpeistaan. Kansalaisyhteiskuntaa koskeva tieto on usein hajanaista, tarpeelliselle tiedolle ei ole kokoajaa eikä julkinen tieto ole aina helposti saatavissa. Raportti, joka loisi yleiskuvaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä ilman erillisiä tietopyyntöjä, olisi hyödyllinen. Jatkossa ylläpidämme oikeusministeriössä tällaista raporttia osana kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoa ja seurantaa. 

Aloitimme raportin suunnittelun kartoittamalla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin liittyviä ulottuvuuksia. Tunnistimme edellytyksiksi muun muassa resurssit, sääntelyn, avoimen hallinnon ja osallistumismahdollisuudet. Tämän jälkeen kartoitimme jo olemassa olevia indikaattoreita ja tietolähteitä, joita ovat esimerkiksi julkisen hallinnon tietovarannot ja rekisterit. Tunnistimme myös, että osa tarpeellisesta tiedosta on kansalaisjärjestöillä itsellään. Lisäarvoa syntyisi yhdistämällä järjestötietoa julkisella hallinnolla olevaan tietoon nykyistä enemmän.

Kehitämme raporttia palautteen perusteella

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä kokoavassa tietopalvelussa on

  • perustietoja
  • taloudellista toimintaa ja työnantajatoimintaa koskevia tietoja
  • julkista ja yksityistä rahoitusta ja varainhankintaa koskevia tietoja
  • avointa hallintoa ja vaikuttamista koskevia tietoja
  • vapaaehtoistoimintaa tietoja. 

Haluamme raportin herättävän mielenkiintoa, virittävän uusia kysymyksiä ja kannustavan keskustelemaan, analysoimaan ja raportoimaan kansalaisjärjestöjen toiminnassa ja toimintaedellytyksissä tapahtuvia muutoksia ja yleiskuvaa syvällisemmin ja yhteisvoimin. Parhaimmillaan analysointi ja raportointi johtavat tiedosta toimintaan. Täydennämme ajan mittaan raportissa olevia tietoja ja kehitämme sitä palautteiden perusteella.

Kohti ennakointia ja tulevaisuustyötä

Valtionhallinto tavoittelee tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, tiedolla johtamisen kulttuurin rakentamista ja tiedonhallinnan soveltamisen hyviä käytäntöjä. Meidän pitää ymmärtää muuttuvia tarpeita ja toimia ennakoitavasti. Tieto on toiminnan kehittämisen edellytys sekä julkisessa hallinnossa että järjestöissä.

Kirjoittajat

Mikko Lehtonen toimii kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoon liittyvissä tehtävissä oikeusministeriössä. Saara Sahinoja työskentelee data-analyytikkona oikeusministeriössä. 

Valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöstrategiasta hyväksyttiin kesäkuussa 2024. Kansalaisyhteiskuntaa koskevia indikaattoreita suunnitellaan myös OECD:ssä osana vuonna 2025 ilmestyvää Citizen Participation Barometriä. Ennen indikaattoreita julkaistaan avoimen hallinnon opas Practical Guide for Policy Makers on Protecting and Promoting Civic Space, joka julkaistaan loppusyksyllä 2024.

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset -raportti

Anna palautetta raportista 

Kansalaisjärjestöstrategian verkkosivut

Mikko Lehtonen Orpon hallitusohjelma Saara Sahinoja Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio