Kuinka voimme mitata sellaista, mikä ei tapahdu?

Nuoret saattavat ajatella, ettei heidän rikoksiinsa puututa ennen kuin he täyttävät rikosoikeudellisen vastuuiän. Sama käsitys on levinnyt myös rikollisporukoihin, jotka houkuttelevat korvauksen toivossa olevia nuoria rikoksiin. Rikollisporukoiden lupaukset ovat kuitenkin tyhjiä ja kun nuori on tehnyt esimerkiksi vakavan väkivalta- tai huumausainerikoksen aikuisen puolesta, joutuu hän siitä vastuuseen. Mitä vaikutuksia nuorelle on, jos hänen rikoksiinsa ei puututa riittävän ajoissa?

Sisäministeriö järjesti kevään alussa vaikuttavuusajattelun työpajan ankkuritiimien ammattilaisille. Työpajassa pohdittiin, kuinka voimme mitata ennalta estävien toimien vaikutuksia nuoren elämään ankkuripolun jälkeen. Tavoitteena on selvittää, tekisivätkö nuoret rikoksia, jos heidän haitallisiin käyttäytymismalleihinsa ei puututa riittävän ajoissa.

Ankkuritoiminnassa moniammatilliset tiimit koostuvat poliisin lisäksi sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen asiantuntijoista. Ankkuritapaamisissa jokaisen ankkuritoimijan panosta tarvitaan, kun tarkastellaan nuoren kokonaisvaltaista elämäntilannetta yhdessä nuoren ja huoltajan kanssa. Tapaamisissa pyritään ymmärtämään, miksi nuori tekee rikoksia ja miten voidaan estää rikosten uusiminen. Vaikutuksia mitatessa tulisikin seurata, mitä muutoksia nuoren elämässä tapahtuu ankkuripalveluiden jälkeen.

Jos kukaan ei puutu, mikään ei muutu

Kuvitellaan tilanne, jossa koulun pihalla syntyy joukkotappelu koulupäivän jälkeen. Nuori pahoinpitelee luokkakaverinsa riidan takia. Tappelu leviää sosiaalisessa mediassa ja videosta tunnistetaan tappeluun osallistuneet nuoret. Vaikka joukossa olisi pelkästään alle rikosvastuuiän olevia nuoria, asiasta kirjataan lastensuojeluilmoituksen lisäksi rikosilmoitus, jossa mahdollinen vahingonkorvausasia käsitellään. Vaikka poliisi tutkii asian, toimenpiteet voivat jäädä rajalliseksi ja rikoksen selvittäminen etenee lastensuojelun kautta eteenpäin ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Jos mitään ei mitata, on vaikutuksia hankala arvioida

Ankkuritoiminnan seurantajärjestelmään on kirjattu yli 27 500 asiakaskäyntiä vuodesta 2021 lähtien. Noin 60 % ankkuritapaamisista koskee ensikertalaisia ja yli 70 % tapaamisista on kertaluonteisia. Ilman vaikutusten mittaamista, on vaikea arvioida, riittääkö kertaluonteinen tapaaminen estämään rikosten uusimisen.

Vaikuttavuusajattelussa toimenpiteet perustuvat selkeisiin tavoitteisiin ja tunnistettuun muutostarpeeseen. Tavoitteena on, että ankkuritoiminnassa tehdyt toimenpiteet johtavat positiivisiin ja kestäviin muutoksiin nuoren elämässä. Nuori, joka ratkaisee konflikteja väkivallalla löytää parempia keinoja käsitellä hankalia tilanteita ja tunteita. Nuori, joka hakee hyväksyntää kyseenalaisin keinoin haitallisista porukoista, löytää merkitystä esimerkiksi nuorisotalon ohjatusta toiminnasta.

Vaikutusten mittaaminen auttaa myös tunnistamaan mahdolliset haasteet ja kehityskohteet toimenpiteiden muuttamiseksi. Tulisiko esimerkiksi joukkotappelun selvittämisessä koota koko joukko nuoria ja huoltajia saman pöydän ääreen vai onko yksilötyö vaikuttavampaa?

Mahtuuko sama kenkä kaikille?

Ankkuritoiminnan vaikutuksia tulisi mitata sen jälkeen, kun nuori on käynyt ankkuripolun. Ankkuritoimijoiden työpajassa pohdittiin, voiko seurantajakso olla sama eri taustoilla olevilla nuorilla, kuten ensikertalaisilla, rikosten uusijoilla ja useamman rikoksen tehneillä nuorilla. Jos nuoren tilannetta seurataan liian aikaisin, vaikutuksia ei ole ehkä vielä ilmennyt. Jos taas tilannetta seurataan liian myöhään tai ei ollenkaan, ongelmat voivat kasautua ja niiden korjaaminen voi olla vaikeaa.

Mistä se kertoo, jos nuori tekee rikoksen uudelleen, vaikka on saanut ankkurin palveluja? Ehkä yhteistyötä olisi voinut tiivistää alueen opetustoimen kanssa, vaikka rikos olisi tapahtunut kouluajan ulkopuolella. Pitäisikö rikosten uusijoille tarjota useampia ankkuritapaamisia vai onko kyse siitä, että osa nuorista tarvitsevat pitkäkestoisempaa tukea esimerkiksi lastensuojelun perhetyöstä?

Nuorten rikosten ehkäisy ja elämänmuutokset eivät tapahdut nopeasti. Siksi vaikuttavuusajattelu perustuu jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen ja näin voidaan saavuttaa kestäviä muutoksia.

Vaikutusten mittaaminen vaatii seurantaa

Vaikutusten arviointi on tärkeä osa ankkuritoiminnan kehittämistä. Vaikka emme voi täysin tietää, olisiko nuori jatkanut rikoksia ilman ankkuri-interventioita, voimme seurata, mitä nuoren elämässä tapahtuu ankkuripolun jälkeen. Onko uusia rikos- tai lastensuojeluilmoituksia kirjattu? Onko nuori osallistunut ohjattuihin palveluihin tai tavattu poliisin tehtävillä? Kokonaisarvioinnin avulla voidaan löytää ratkaisuja siihen, miten nuoren elämää suojaavia tekijöitä, kuten perhesuhteita, koulutusmahdollisuuksia tai positiivisia kaverisuhteita, saadaan vahvistettua.

Pitkällä aikavälillä voimme myös tarkastella hyötyjä ammatillisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Ammatilliset vaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi siten, että palveluiden keskittäminen yhteen paikkaan auttaa sitouttamaan nuoria ja heidän huoltajiaan osallistumaan niihin. Yhteiskunnallisella tasolla vaikuttavuus voi puolestaan näkyä siinä, että nuoren riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolella pienenee ja luottamus yhteiskuntaan lisääntyy.

Vaikutusten mittaaminen auttaa meitä ymmärtämään, mitkä toimet todella vaikuttavat nuoren elämässä. Pidemmällä aikavälillä se tukee ankkuritiimien työtä ja mahdollistaa jatkuvan kehittämisen. Mittaaminen auttaa tunnistamaan parhaat toimintatavat ja varmistamaan, että tavoitamme ne nuoret, jotka hyötyvät ankkuripalveluista. Ilman tätä tietoa emme voi tietää, mitkä toimet ovat vaikuttavia ja missä tarivitaan parannuksia.

Tiina Alanen
erityisasiantuntija, poliisiosasto