Laman arkikokemus näkyy työttömyytenä

Työttömyyden kasvu tekee lamasta yhä konkreettisemman osan monen arkea. Se ei ole vain taloustieteen määritelmä tai tilastoissa näkyvä ilmiö, vaan ihmisten elämässä tuntuva muutos, joka pakottaa sopeutumaan, luopumaan ja etsimään uusia suuntia. Vaikka talouden näkymät ovat synkät, laskusuhdanteet eivät kestä ikuisesti.

Työttömyyden kasvu ei hellitä vieläkään. Tammikuun luvuissa on edelleen synkkä sävy. Kausitasoitettu trendi kertoo, että työttömiä työnhakijoita julkisessa työnvälityksessä on 311 000. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 35 000. Tämä ei olisi huolestuttava luku, jos viime vuoden tilanne ei olisi ollut yhtä huono. Tasan vuosi sitten työttömien määrä nimittäin kasvoi 33 000:lla. Nyt voimme puhua lamasta sen talousteoreettisen käsitemääritelmän mukaisesti, ja työttömien kohdalla konkreettisena ja painostavana arkikokemuksena.

Laman teoreettinen määritelmä 

Talouden suhdannevaihtelut ovat normaalia talouden kulkua. Yritysten, kotitalouksien ja päättäjien kannalta olisi kuitenkin helpompaa, jos suhdannevaihteluja ei olisi ja meillä olisi tasainen talouskasvu ilman jyrkkiä nousuja ja laskuja. Tähän talouspolitiikassa pyritäänkin tasoittamalla suhdannevaihteluita. Kukaan ei toivo lamaa tai talouden ylikuumenemista, joka purkautuu hintakuplien puhkeamiseen tai inflaatiopyörteeseen. Niistä toipuminen sattuu, varallisuudet vaihtavat omistajaa ja työttömyys rakenteellistuu. 

Lama määritellään taloustieteessä tuotannon laskuna vähintään kahdella peräkkäisellä vuosikvartaalilla. Aikaisemmin mittarina käytettiin teollisuustuotannon pudotusta vastaavana ajanjaksona. Kun taloutemme rakenne on palveluvaltaistunut, lamamääritelmä on mukautunut mittaamaan kokonaistuotantoa sen sijaan. Kiinnostuksenkohteena ovat kaikki kotimaisen tuotannon kysyntäerät: investoinnit, varastojen muutokset, yksityinen ja julkinen kulutus sekä vienti.  

Talouden hiipumisen ennusmerkit

Laman merkkejä seurataan tiiviisti näiden yksittäisten kysyntäerien kautta. Investointien väheneminen on vaarallinen ennusmerkki. Asuntorakentamisen nopea ja voimakas lähestulkoon pysähtyminen vuonna 2023 ennakoi talouden synkkää käännettä. Lainakorkojen prosentuaalisesti merkittävän nousun pelästyttämänä myös asuntokauppa hyytyi. 

Talouden käänteitä ennustavat ekonomistit seuraavat myös varastojen muutoksia. Kun varastot täyttyvät, se kertoo joko kysynnän heikkenemisestä tai varautumisesta suureen kysyntään. Valitettavasti nyt kyse oli edellisestä eikä jälkimmäisestä.

Laskusuhdanteeseen liukuminen vuonna 2023 ei kuitenkaan ollut kotikutoista, vaan taloutemme sai ikävän shokin energiahintojen yhtäkkisestä noususta ja Venäjän käynnistämästä sodasta. Ulkoinen shokki Euroopassa käynnisti inflaation, jota Euroopan keskuspankin piti taltuttaa ohjauskorkoa nostamalla. Ohjauskorkoa korotettiin aina siihen saakka, kunnes asiantuntijat keskuspankissa katsoivat inflaation olevan hallinnassa koko euroalueella. Vaikka nyt ohjauskorkojen suunta on vastakkainen, talouden kasvusta ei vielä ole vankkaa evidenssiä.  

Lama kouriintuntuvasti

Asuntovelallisille kotitalouksille korkojen nousu näkyi asumismenojen kasvuna, joka syrjäytti mahdollisuuksia muusta kulutuksesta ja säästämisestä. Kaikkiin kotitalouksiin sen sijaan vaikutti yleinen hintatason nousu, eli inflaatio. Jos tulot eivät kasva hintojen kanssa samaan tahtiin, heikentää se laajalti kulutusmahdollisuuksia ja vaikutukset leviävät koko talouteen. Lama pahentaa lamaa.   

Työttömyys on konkreettisin laman yksilökohtainen kokemus. Useimmiten se merkitsee uutta suuntaa elämässä, mahdollisesti alan tai asuinpaikan vaihtoa. Irtisanomista pehmeämpi kohtalo on lomautus. Lomautus on ennakkovaroitus uhasta jäädä työttömäksi työnantajan kohtaamien taloudellisten tai tuotannollisten syiden takia. Lomautuksessa on kuitenkin toivo työn jatkumisesta. 

Lomautusjärjestelmä tukee yritysten elinkaarta, mutta tuo hyötyjä myös työntekijöille. Työsuhde säilyy ja antaa joustavan mahdollisuuden myös omien valmiuksien tarkasteluun tulevaisuutta ajatellen. Vaikka palkanmaksu keskeytyy, työttömyysetuus kompensoi menetystä. 

Lamasta selvitään varmasti

Tulemme selviytymään tästäkin lamasta, kuten aina ennenkin. Nousutahti vain vaihtelee. Suhdannekäännettä kuvataan usein kirjainten avulla. Kun on jyrkkä pudotus ja nopea palautuminen, lama on V-kirjaimen muotoinen. Hidasta mutta monotonisen varmaa elpymistä kuvataan L-kirjaimella. Ei niin syvää, mutta pitkää lamaa kuvataan puolestaan U-kirjaimella, joskus kylpyammeeksikin kutsutulla muodolla. Välillä lama tuottaa takatalven elpymisen jälkeen, ja silloin sitä kuvataan W-kirjaimella. 

Valtiovarainministeriö näkee tilanteemme L-kirjaimena päätellen talouden ennusteluvuista. Suomen taloudessa onkin jo näkyvissä ennusmerkkejä kasvusta. Kotitalouksien ostovoimassa on kasvua korkojen laskun ja palkkojen nousun ansiosta. Hintojen nousuvauhti talttunut ja on nyt alle prosentin. Myös yritysten investointisuunnitelmien toteuttamista helpottaa korkojen lasku. 

Epävarmuudet liittyvät kuitenkin edelleen työllisyyteen ja kansainväliseen tilanteeseen. Jos työttömien määrä jatkaa kasvuaan, palkkasumma eli talouden polttoaine vähenee, vaikka ansiotaso kasvaisikin. Tämän lisäksi geopoliittisesti herkkä tilanne lisää epävarmuutta talouteen.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen