Palkkaturvauudistus parantaa vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijälle palkat ja muut työsuhdesaatavat työnantajan ollessa maksukyvytön. Vuodesta 2023 lähtien vakavan työperäisen hyväksikäytön uhreilla on pidempi aika hakea palkkaturvaa. Lisäksi palkkaturvan uudistukset sujuvoittavat palkkaturvaprosessia ja torjuvat harmaata taloutta.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset 11.11.2022.

Jos työnantaja on maksukyvytön, työntekijä voi hakea palkkaturvana työsuhteesta johtuvia saatavia. Saatavilla tarkoitetaan muun muassa palkkaa, vuosilomakorvausta ja päivärahoja. Tavanomaisesti palkkaturvaa voi hakea kolmen kuukauden ajan palkan tai muun saatavan erääntymisestä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi selvitetään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi palkkaturvan hakuaikaa pitenee vakavan työperäisen hyväksikäytön uhreille. 

Palkkaturvan hakuaika pitenee työperäisen hyväksikäytön uhreille

”Vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyy lähes aina merkittävää alipalkkausta. Jatkossa uhreilla on pidempi aika hakea palkkaturvaa ja saada heille kuuluvat palkat ja muut saatavat”, korostaa työministeri Tuula Haatainen.

Jos vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrin työnantaja on tuomittu rikostuomiolla maksamaan työsuhdesaatavia tai rikosvahingonkorvausta, rikoksen uhri voi hakea työsuhteesta johtuvia saatavia palkkaturvana. Jatkossa kolmen kuukauden hakuaika alkaa vasta tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta. Tavoitteena on estää, että työsuhdesaatavat vanhentuvat rikostutkinnan ja syyteharkinnan aikana. 

Palkkaturvaa voidaan jatkossa maksaa uhrille normaalista hakuajasta poiketen myös ilman rikostuomiota. Tämä koskee tilanteita, joissa voidaan perustellusti arvioida, että työntekijään on kohdistunut vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä ja se on estänyt palkkaturvan hakemisen tavanomaisen hakuajan puitteissa. Näissä tapauksissa palkkaturvan hakuaika on jatkossa 18 kuukautta työsuhteen päättymisestä. 

Työntekijä voi saada poikkeavan palkkaturvan hakuajan hyväkseen vain kerran.

Tehokkaampi ja nopeampi palkkaturvaprosessi

”Jatkossa palkkaturvaviranomaisella on laajemmat tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeudet. Tällä haluamme kitkeä harmaata taloutta ja nopeuttaa palkkaturvaprosessia”, työministeri Haatainen jatkaa.

Palkkaturvaviranomainen voi jatkossa muun muassa asettaa uhkasakon työnantajan tiedonantovelvollisuuden tehostamiseksi. Palkkaturvaviranomainen voi myös oma-aloitteisesti luovuttaa tietyissä tilanteissa palkkaturvaan liittyviä tietoja esitutkintaviranomaiselle, syyttäjälle, rahanpesun selvittelykeskukselle, verohallinnolle ja työsuojeluviranomaiselle. 

Ratkaisuja yksipuolisiin tuomioihin ja sovintotilanteisiin

Riitaisissa tilanteissa palkkaturvahakemuksen jättämistä edeltää yleensä oikeusprosessi, jossa tuomioistuin tutkii työsuhteen osapuolten vaatimukset ja väitteet. Mahdolliset yksipuoliset tuomiot ja tuomioistuimen vahvistamat sovinnot ovat ongelmallisia palkkaturvan kannalta, koska niissä ei yleensä selvitetä saatavien perustetta ja määrää. Palkkaturvan maksaminen edellyttää, että saatavien peruste ja määrä voidaan selvittää. 

Ratkaisuksi tähän ongelmaan palkkaturvalainsäädäntöön lisätään edellytykset, palkkaturvan maksamisesta yksipuolisen tuomion ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Ne on valmisteltu kolmikantaisesti.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 029 504 7353
erityisasiantuntija Mari Hankaankorpi, TEM, p. 029 504 7331
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 029 504 9001