Suomen suunta löytyi
Työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat Suomen suunta -hankkeen teesit Säätytalolla maanantaina 27.3.2023. Akavan, EK:n, KT:n, SAK:n ja STTK:n johtajat esittivät 75 politiikkasuositusta, joilla Suomen talouden tuottavuuskasvu vauhdittuisi ja osaavan työvoiman saatavuus turvattaisiin.
Suomen suunta -julkaisutilaisuutta edelsi kolmen kuukauden tiivis työskentely koordinaatioryhmässä ja kahdessa valmisteluryhmässä. Työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuvia ryhmiä vetivät talousvaikuttaja Sixten Korkman, työelämäprofessori Martti Hetemäki ja TEM:n alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. Asiantuntijasihteeristö koottiin TEM:n ja OKM:n virkakunnasta. Yhteinen työ rytmittyi asiantuntijaluentojen, valmisteluryhmien keskustelujen sekä puheenjohtajiston ja sihteeristön valmistelun ympärille. Työskentely oli intensiivistä ja erittäin antoisaa.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä talouspoliittista kannanottoa fasilitoivat tunnetut talousvaikuttajat ja ministeriöiden asiantuntijat. Vankan tieteellisen pohjan työskentelylle toivat alansa parhaat asiantuntijat, joita kuultiin kahdeksassa eri teemassa. Suomen suunta -hankkeen organisointi oli siten komiteatyyppinen. Työministeri Tuula Haatainen tarjosi tälle komitealle työskentelyn puitteet ja vahvan taustajoukkueen. Hanke lähti alun perin liikkeelle työministerin Turun Eurooppa-foorumissa viime elokuussa esittämästä kutsusta työmarkkinaosapuolille.
Suomen suunta saavutti tavoitteensa
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa seuraavalle hallituskaudelle politiikkasuosituksia, joilla Suomen talous saadaan tukevammalle ja vauhdikkaammalle kasvun tielle. Samalla vahvistettiin vuoropuhelun kulttuuria työmarkkinaosapuolten välillä ja kasvatettiin keskinäistä luottamusta. Hanke saavutti tavoitteensa. Osoitus siitä ovat 75 toimenpidettä sisältävä kompakti loppuraportti sekä erinomaisen hyvähenkinen ja laajasti huomiota saanut päätöstilaisuus, johon osallistui 150 henkeä.
Ehkä kuitenkin tärkein kirjaus hankkeen loppuraportissa on konkreettisen ilmaisun mukainen halu jatkaa vuoropuhelua ratkaisuhenkisesti. Miten muutoin talous saataisiin väkevämpään kasvuun kuin hyvin toimivien työmarkkinoiden kautta? Työnantajat ja työntekijät haluavat jatkaa työelämän kokonaisvaltaista kehittämistä tulevallakin hallituskaudella työmarkkinajärjestöjen yhteistyöalustaksi organisoituneella TYÖ2030-hankekokonaisuudella.
Osaaminen ja koulutus yhteisenä nimittäjänä
Juuri työllisyys- ja elinkeinopolitiikan ytimeen menevissä hankkeissa TEM:n rooli on kaikkein tärkein. Yhteistyö muiden ministeriöiden kanssa on kuitenkin aivan välttämätöntä lähes kaikissa talouspolitiikkaan liittyvissä asioissa. Suomen suunta -hankkeessakin tuli hyvin esille suurin yhteinen nimittäjä tuottavuuden kasvun ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa: osaaminen ja koulutus, eli tärkeä akseli TEM:n ja OKM:n välillä. Työvoimapula ja osaamistarpeiden yhä nopeammat muutokset digitalisoituvilla työmarkkinoilla edellyttävät, että tulevalla hallituskaudella yhteistyön tarve ministeriöiden välillä kasvaa entisestään.
TEM:stä meidän lisäksemme Suomen suunta -hankkeeseen merkittävän työpanoksen antoivat tuottavuus-valmisteluryhmän pääsihteeri Seppo Kangaspunta sekä sihteeristöjen jäsenet Tiina Oinonen, Sari Haavisto ja Antti Kaihovaara. OKM:stä asiantuntijoina sihteeristössä toimivat Aleksi Kalenius ja Ville Heinonen. Lisäksi useat asiantuntijat toivat osaamisensa käyttöön muun muassa täydentämällä ja kommentoimalla taustamuistioita. Suuri kiitos kaikille mukana olleille.
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja erityisasiantuntija Minna Ylikännö
Suomen suunta -hankkeessa Elina Pylkkänen toimi puheenjohtajana ja Minna Ylikännö pääsihteerinä Osaava työvoima -valmisteluryhmässä.