Tervetuloa Suomeen, kansainväliset osaajat ja yrittäjät

Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa työmarkkinoiden kysyntään ja osaajapulaan vastaamiseksi. Jotta kansainväliset osaajat tulevat Suomeen töihin, on Suomen oltava veto- ja pitovoimainen sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta.

Elinkeinoelämän huoli työvoiman saatavuudesta on kuultu jo hallitusneuvotteluissa. Työministerinä tavoitteeni on, että kansainvälinen rekrytointi on sujuvaa ja Suomi on vetovoimainen paikka tulla tekemään töitä ja yrittämään. Erityisen tärkeää on saada ulkomaisia osaajia Suomeen työvoimapula-aloille. 

Hallitusohjelma tukee kansainvälistä rekrytointia erityisesti korkeasti koulutettujen, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön, vientiteollisuuden osaajien ja kausityöntekijöiden osalta. Yritysten on voitava rekrytoida tarvitsemiaan osaajia sujuvasti ja eettisesti kestävällä tavalla. Hallitus on osaltaan valinnut neljä kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaata, joilla pyritään vastaamaan osaajatarpeisiin: Intia, Brasilia, Vietnam ja Filippiinit.  

Lupajärjestelmien on oltava toimivia

Vastuu ja velvollisuus kulkevat käsi kädessä työperäisen maahanmuuton edistämisessä.

Keskeisiä tekijöitä työvoiman rekrytoinnissa ovat toimivat ja tehokkaat lupajärjestelmät sekä osa-automaation lisääminen Maahanmuuttovirastossa. Tavoitteena on, että jatkossa erityisosaaja saisi työperusteisen oleskeluvan jo viikossa, kun se nykyisin onnistuu noin yhdeksässä päivässä.

Huolehdimme jatkossa tarkemmin, että työskentely työperusteisella luvalla tapahtuu ilmoitettujen ehtojen mukaisesti ja mahdolliset väärinkäytökset torjutaan. Toisaalta mahdollistamme jatkossa työntekijän oleskeluluvalla työskentelevän työllistymisen samalla luvalla toimialan sisällä toisen työnantajan palvelukseen tai työvoimapula-aloille. Jos työ ensimmäisessä työpaikassa päättyy, kansainvälisille osaajille tarjotaan palveluita ja tukea uudelleen työllistymiseen. Näitä muutoksia valmistelemme jo alkusyksystä.

Vetovoiman lisäksi tarvitaan pitovoimaa

Suomen vetovoima rakentuu muun muassa hyvämaineisista työmarkkinoista sekä turvallisesta ja perheystävällisestä yhteiskunnasta. Työpaikkaa ja asuinmaata valitessa vaakakupissa painaa myös koko perheen hyvinvointia parhaiten edistävä ratkaisu. Suomen vetovoiman näkökulmasta koko perheen huomioiminen palveluiden suunnittelussa on äärimmäisen tärkeää.

Kansainvälisten osaajien vetovoimatekijöiden lisäksi yhtä olennaista on, että osaajat perheineen tuntevat olonsa tervetulleeksi ja jäävät Suomeen. Selvitämme syksyn aikana pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä niiden edistämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi sujuvat peruspankkipalvelut ja englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tarjonta ovat jo nyt tunnistettu panostamisen arvoisiksi.

Työmarkkinoiden houkuttelevuutta vahvistaa jaettu tieto ja ymmärrys suomalaisten työmarkkinoiden yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Linja on hyvin yksiselitteinen: työvoiman hyväksikäyttöä pyritään kaikin voimin ehkäisemään ja siitä rangaistaan ankarasti. Minkäänlainen kynnysrahojen maksaminen tai kiskonta eivät kuulu suomalaisille työmarkkinoille. Hallitus valmistelee vielä tämän vuoden aikana toimenpideohjelman työperäisen hyväksikäytön ja väärinkäytösten torjumiseksi.

Työperusteinen maahanmuutto vahvistaa Suomen talouskasvua ja edistää palveluiden turvaamista. Hallitusohjelman toimilla Suomesta tulee yhä pito- ja vetovoimaisempi maa kansainvälisille huippuosaajille, yrittäjille ja yrityksille. Vain niin voimme vastata yritysten, julkisen sektorin ja muiden työnantajien tarpeisiin osaavista tekijöistä.

työministeri Arto Satonen