Työministeri Haatainen: Budjettiriihen päätökset tukevat työllisyystavoitteen saavuttamista

– Hallitus osoitti budjettiriihessä toimintakykynsä tekemällä rohkeita ratkaisuja työllisyyden vahvistamiseksi. Työmarkkinajärjestöiltä toivotaan lisäksi ratkaisuja ikääntyneiden työllisyyden ja työmarkkina-aseman vahvistamiseksi. Olen luottavainen, että myös sieltä saadaan ratkaisuja aikaiseksi marraskuun loppuun mennessä. Järjestöt ovat osoittaneet hyvää yhteistyökykyä hallituksen suuntaan varsinkin koronakriisin aikana, työministeri Tuula Haatainen kertoo. 

Haatainen pitää itsestäänselvyytenä sitä, että työllisyyttä vahvistavia päätöksiä tarvitaan vielä merkittävästi lisää. Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

– Työllisyyden vahvistamisessa haluan Suomen siirtyvän entistä vahvemmin pohjoismaiselle linjalle. Tämä suunta näkyy selkeästi hallituksen budjettiriihen päätöksissä ja sitä linjaa aion edistää jatkossakin. Kyse on isoista reformeista, joita nyt viedään eteenpäin, Haatainen toteaa.

Työnhakijoille yksilöllisempiä palveluita ja nopeampaa työllistymistä

Työnhaun tukemiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi työttömien palvelutarpeen arviointia kehitetään ja työnhaun tukea lisätään siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä varten TE-toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.

– Haluamme, että työnhakijaksi ilmoittautuminen on jatkossa nykyistä sujuvampaa ja tapaamisia entistä useammin. Satsaamme merkittävästi palveluihin, tavoitteenamme on 1200 uutta virkailijaa lisää TE-toimistoihin, jotta yksilöllinen työnhaun tuki on mahdollista, ministeri Haatainen painottaa.

TE-toimisto on haastatellut vuoden 2017 alusta työttömät työnhakijat säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Jatkossa haastatteluja järjestettäisiin kahden viikon välein kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana. Työttömät ovat olleet tyytyväisiä haastatteluihin, sillä ne rytmittävät työnhakua ja niissä saa henkilökohtaista palvelua.

Tehokas ja monipuolinen työnhakijan kohtaaminen, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja. Uudistuksella tavoitellaan 9500 lisätyöllistä. Tavoitteena on, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2022 alussa.

Työnhaun velvoitteisiin selkeyttä ja kohtuullisuutta karensseihin

Nykyisessä järjestelmässä työttömän työnhakijan on haettava TE-toimiston tarjoamia työpaikkoja työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä.  Myös jo nyt voidaan työllistymissuunnitelmassa asettaa omatoimiselle työnhaulle määrällisiä, riittävän konkreettisia tavoitteita.

Tässä uudistuksessa yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan jatkossa työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0–4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä.

– Pidän tärkeänä sitä, että työtön työnhakija voi aina suoriutua velvoitteista, jotka hänelle asetetaan. Työnhakija ei menetä työttömyysturvaansa, jos hän ei onnistu työnhaussa, työministeri painottaa.

Velvoittavien työtarjousten painopiste siirtyy kohti yksilöllisempää työnhakua. Työnhakija voi jatkossa paremmin valita, mitä työmahdollisuuksia hän hakee. Niiden tulee kuitenkin vastata työnhakijan osaamista.

–Työmahdollisuuksien hakemisen voi myös täyttää hyvin monella tavalla. Se voi muodostua työhakemusten tekemisestä, suorista yhteydenotoista työnantajiin tai vaikkapa osallistumisesta rekrytointitapahtumiin. Työttömyysturva säilyy edelleenkin vastikkeellisena, mutta velvoittavuuden painopiste kuitenkin muuttuu, ministeri kertoo.

Samalla karenssijärjestelmää kohtuullistetaan huomattavasti. Työnhakuun ja palveluihin liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia porrastetaan siten, että käyttöön otetaan huomautus. Jos työnhakija jättää työllisyyssuunnitelman velvoitteet uudelleen täyttämättä on seuraamuksena 5 päivän etuuden menetys (karenssi) ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa työssäolovelvoite.

Nykyisin työtön työnhakija voi menettää työttömyysetuutensa jopa kahdeksi kuukaudeksi jättäessään hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä, vaikka työnhakija olisi muuten menetellyt työnhaussaan moitteettomasti. Myös nykyisessä järjestelmässä useammasta rikkeestä seuraa työssäolovelvoite.

Muiden kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla jatkossa 45 päivää, kun nykymallissa se on 90 päivää.

Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan 2022.

Palkkatuen käyttöä työllisyyden nostossa lisätään merkittävästi

Palkkatuen uudistuksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja tehdä tuen käyttö työnantajille helpommaksi.

Palkkatukisäännöksiä yksinkertaistetaan asettamalla tukitaso työttömyyden pituudesta riippumatta 50 prosenttiin (pl. järjestöjen 100 prosentin palkkatuki). Uudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Osatyökykyisten palkkatukitaso nostetaan 70 prosenttiin ja erityisesti heidän palkkatukijaksoon sidotaan tiiviisti myös muut työllistymistä edistävät palvelut. Järjestöillä säilyy 100 prosentin palkkatuki.  Myös uraohjausta lisätään ja yhdistetään mahdollisuuksien mukaan kaikkiin palkkatukimuotoihin.

Kokonaisuudessaan tuella palkattujen määrän arvioidaan keskimäärin kasvavan noin 4500 henkilötyövuodella vuodessa.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2021.

Osatyökykyisille osuvampia palveluita ja mahdollisuus työllistyä välityömarkkinoille

– Olemme liian pitkään laiminlyöneet osatyökykyisten ihmisten halukkuuden ja kyvyt osallistua panoksellaan yhteiskunnan rakentamiseen. Ongelman korjaaminen vaatii uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa, ministeri Haatainen korostaa.

Hallitus sopi toimista, joilla rakennetaan välityömarkkinoilla työllistämisen Suomen malli, joka perustuu Ruotsin Samhall-yhtiöstä saatuihin kokemuksiin ja Suomen työpankkikokeilun tuloksiin.

– Toteuttamistapoja on useita. Vaihtoehdot hahmottuvat valmistelun edetessä. Tavoitteena on tuetun työpaikan tai koulutuksen ja muun tuen tarjoaminen kohti avoimia työmarkkinoita siirtymiseen, ministeri kertoo.

Työpankkikokeilussa tarkoituksena oli kehittää Suomeen liiketoimintamalli, joka työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Työpankissa työttömille etsitään työpaikka joko ulkopuolisista yrityksistä tai heidät palkataan työpankkiin.

Hallitus teki budjettiriihessä päätöksen selvitystyön käynnistymisestä. Selvitystyössä määritellään Suomen mallin sisältö, toiminnan organisoiminen, rahoitusmuodot ja muut toimeenpanojärjestelyt.

Toiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen hyödynnetään EU:n elpymisvälinettä. Tavoitteena on lisätä myös työpaikkojen monimuotoisuutta, erilaisuuden hyväksymistä sekä lisätä yhteyksiä työllisyys- ja sosiaalipalvelujen välille. Lisäksi tulee kartoittaa yhteydet yksityisiin palvelutuottajiin. Uudistuksella tavoitellaan yhtymäkohtaa myös työkyvyttömyyseläkkeen lineaarisen mallin toteutukseen. Tavoitteena on, että toiminta käynnistyy viimeistään vuonna 2022. 

Nuorten työllisyyttä tuetaan monin keinoin – Ohjaamot keskeisessä roolissa

Nuorten matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavat palvelut vakiinnutetaan Ohjaamoihin.

Ohjaamoiden asiantuntijaresurssit turvataan siten, että asiakasta pystytään ohjaamaan yksilöllisesti ja monialaisesti. Hallitus valmistelee vastinrahapohjaisen kannustinmallin, jonka pohjalta kunnilla on nykyistä suurempi kannuste palkata koulutuksen ja sosiaalityön ammattilaisia ohjaamoihin. Malli valmistellaan rahoitettavaksi EU:n elpymispaketista.

Hallitus sopi alle 30-vuotiaille suunnattavasta määräaikaisesta start up-kokeilusta. Pilottialueille muodostettavassa kokeilussa työllisyysmäärärahoja käytetään nykyistä enemmän yritystoiminnan harjoitteluun ja yrittäjyyden alkuvaiheen tukemiseen.

Paikallista sopimista lisätään

Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Paikallisen sopimisen työryhmä käy läpi työlainsäädäntöä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämisen näkökulmasta. Ehdotukset paikallisen sopimisen edistämiseksi valmistellaan työryhmässä ja esitellään työllisyyden edistämisen ministerityöryhmälle 1.3.2021 mennessä.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, p. 050 340 9483